Lain kumoamista koskeva hallituksen esitys annettiin eduskunnalle torstaina.
Oikeusministeriön mukaan uudistuksen peruuttaminen ja lain kumoaminen johtuvat ensisijassa taloudellisista syistä. Uudistusta on myös arvosteltu, eikä sitä ole pidetty kustannuksiinsa nähden riittävän vaikuttavana.
Viime kevään kehyspäätöksessä muutoksen toteuttamiseen osoitettiin oikeusministeriölle ja sisäministeriölle yhteensä 12,4 miljoonan euron määräraha. Valtion heikon taloudellisen tilanteen vuoksi määräraha on nyt poistettu Julkisen talouden suunnitelmasta 2016-2019. eikä uudistusta ei voida toteuttaa ilman siihen osoitettua määrärahaa.
Sakon muuntorangaistuksen laajennuksen oli tarkoitus tulla voimaan samanaikaisesti sakkojen ja rikesakkojen määräämistä koskevan uudistuksen kanssa vuoden 2016 aikana. Uudistusten toteutuminen liittyi oikeus- ja poliisihallinnon tietojärjestelmähankkeiden valmistumiseen.
Lainmuutoksen myötä poliisin pitäisi ohjata sakkorikos käräjäoikeuden käsiteltäväksi silloin, kun toistuvasti sakkoja saaneen henkilön voidaan katsoa osoittavan piittaamattomuutta lain määräyksistä. Toistuvuus tarkoittaisi neljättä samankaltaista sakkorikosta vuoden aikana.
Käräjäoikeus voisi muuntaa sakon vankeudeksi, jos sakkoa ei saada perityksi. Tuomioistuinten määräämät sakot ovat muunnettavissa vankeudeksi, mutta poliisin määräämät sakot eivät.
Torstaina eduskunnalle annetussa esityksessä painotetaan, että uudistuksen kumoamisesta huolimatta mahdollisuus määrätä sakon muuntorangaistus on tälläkin hetkellä olemassa. Pelkästään sakon muuntorangaistusta suorittavia on noin 50 vankia päivittäin. Lisäksi osalla vankeusrangaistusta suorittavia on suoritettavana myös sakon muuntorangaistus.
Poliisi voi jo nykyisten säännösten mukaan saattaa asian käsiteltäväksi tuomioistuimessa rangaistusmääräysmenettelyn sijasta. Näin menetellään toistuvasti esimerkiksi näpistysrikoksiin syyllistyvien tapauksissa. Poliisin sakotusohjetta on tältä osin nimenomaisesti täsmennetty.
Lisäksi asianomistaja voi kieltäytyä asian käsittelemisestä rangaistusmääräysmenettelyssä ja saada asia tuomioistuimeen.
Muuntorangaistusjärjestelmän kalleuden vuoksi tavoitteena on nykyisessä tiukassa taloudellisessa tilanteessa sekä lisätä rangaistusjärjestelmän ennalta estävää vaikutusta että kehittää yhteiskunnan tukipalveluita.
