– Säilyykö jatkossa vaalisalaisuus, kun omalta koneelta äänestämisessä on vaarana, että äänestäjä saattaa joutua pakotetuksi äänestämään vaaliviranomaisten puuttuessa paikalta, äänestäjän suorittama äänestystulos saattaa paljastua ulkopuoliselle henkilölle ja pahimmassa tapauksessa joku muu henkilö voi äänestää äänioikeutetun sijaan, Maria Ohisalo pohtii blogissaan.
Hän arvioi, että sähköinen äänestäminen toisi mukanaan myös uusia tapoja kampanjoida.
– Voikin kysyä, missä määrin on oikein, että ehdokkaat jatkossa kulkisivat esimerkiksi yön pikkutunneilla baareissa kannettavien tietokoneiden kanssa houkuttelemassa päihtyneitä äänestäjiä äänestämään saman tien. Tarjotaanko äänestäjille tuoppi jos toinenkin ja katsotaanko vierestä, että ääni varmasti menee oikeaan osoitteeseen, Ohisalo kyselee?
Vuoden 2008 kokeilu floppasi komeasti
Viimeisin, oikeusministeri Tuija Braxin (vihr.) vauhdittamana yritys sähköisestä äänestämisestä meni mönkään ja jupakka päätyi korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka. Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa kokeiltiin äänestyskoneita Karkkilassa, Kauniaisissa ja Vihdissä.
Vaalien jälkeen kävi ilmi, että 232 ääntä eli 1,9 prosenttia sähköisistä äänistä jäi kokonaan kirjautumatta. Ennen vaaleja Brax oli vakuuttanut, etteivät sähköiset äänet voi kadota minnekään, sillä äänestystä kontrolloidaan samalla tavalla kuin perinteistä äänestystä.
Euroopan neuvoston tarkkailuryhmä katsoi, että äänestys ei täyttänyt demokraattisten vaalien periaatteita, koska ääniä katosi. Lopulta korkein hallinto-oikeus päätti huhtikuussa 2009, että vaalit on uusittava kokeilukunnissa. Kokeilun perusteella sähköisestä äänestyksestä päätettiin ainakin toistaiseksi luopua.
Oikeusministeriössä selvitetään parhaillaan netin kautta tapahtuvan äänestämisen ongelmakohtia. Samalla selvitetään, voisiko myös kunnallisia kansanäänestyksiä järjestää sähköisesti.
