Liian moni on kuvitellut, että koulumme tuottaa vastakin automattisesti kärkisijoja muun muassa PISA-tutkimusten kaltaisissa oppimistulosten arvioinneissa.
– Totuus on, että suomalaisesta koulutuksesta mennään jo nyt kovaa vauhtia ohi oikealta ja vasemmalta, sanoo Suomen Rehtoreiden puheenjohtaja Riikka Lindroos.
Siinä missä koulutukseen panostaminen on valittu monessa maassa kansalliseksi kärkipanostusten kohteeksi, Suomessa painitaan ennätyksellisten suurien koulutukseen kohdistuvien leikkausten ikeen alla, hän jatkaa.
– Meillä Suomessa on ollut näihin päiviin asti poikkeuksellisen vahva arvostus koulutusta, koulua ja opettajan ammattia kohtaan ja syystäkin. Kansainväliset esimerkit osoittavat, että mikäli tämä menetetään, sitä ei voi saada yksin suurella rahallakaan palautettua takaisin. Hyvän yleissivistävän koulutuksen rapautuminen horjuttaa koko yhteiskunnan perusrakenteita, varoittaa Suomen Rehtoreiden varapuheenjohtaja Antti Ikonen.
Kouluverkon saneeraukset, oppilaan saaman opetuksen määrän väheneminen ja opetusmateriaaleihin tehdyt leikkaukset ovat nopeasti muotoutuneet koulujen arjeksi.
Kaikki tämä tapahtuu samaan aikaan, kun uusien opetussuunnitelmien käyttöönoton, opetuksen uudistamisen ja digitalisoitumisen pitäisi edetä ripeästi niin peruskoulussa kuin lukio-opetuksessakin. Rehtoreiden mukaan yhtälö näyttäytyy hyvin ristiriitaiselle.
– Tästä kaikesta on syntynyt vaikutelma, että puhutaan yhtä, mutta tehdään toista, arvostelee Lindroos.
Suomen Rehtorit ry järjestää rehtorien maailmankongressin Finlandia-talossa Helsingissä 3.-6. elokuuta. Siihen ottaa osaa yli 1100 rehtoria ympäri maailman.
