Amerikkalainen ajatushautomo Rand on julkistanut tästä löytyvän perusteellisen tutkimusraportin Eurooppalaiset suhteet Venäjään/Uhkakuvat, vastaukset ja strategiat Ukrainan kriisin seurauksena.
Raporttiin on haastateltu useita suomalaisia viranhaltijoita (”finnish officials”), joiden kommentit ovat anonyymejä. Seuraavat sitaatit ovat tällaisia raportista kerättyjä suomalaiskohtia.
”Eräs suomalainen virkailija huomioi, että Venäjä on Suomen huolenaihe numero yksi (’ja tulee aina olemaan’) historiallisista syistä”.
”Yksi suomalaisvirkailija huomioi, että Venäjän armeija on paljon pienempi kuin se oli Neuvostoliiton aikana, ja niinpä se ei saa esiin samanlaisia pelkoja Suomessa kuin ennen. …Tämä virkailija ei ollut sitä mieltä että Suomea uhataan sotilaallisesti, ja Venäjän aggressiiviset tai häiritsevät toimet Pohjoismaissa – kuten ylilennot tai sukellusveneiden epäilty läsnäolo – nähdään enimmäkseen esityksenä ja provokaatioina kuin merkkinä tulevasta aggressiosta”.
”Teknisesti, kansanäänestys (Nato-jäsenyydestä) ei ole välttämätön, koska päätöksen liittyä Natoon voi tehdä yksinkertaisesti parlamentti (eduskunta). Olisi kuitenkin poliittisesti vaikeaa mille tahansa hallitukselle ajaa niin tärkeä päätös parlamentin läpi ilman ensin tehtävää kansanäänestystä. Kansanäänestyksen tulos ei olisi sitova, joskin on vaikea kuvitella parlamenttia joka ei tyytyisi tuloksiin”.
Raportin johtopäätöksissä kehotetaan USA:n puolustusministeriötä arvioimaan ”epätavallisia” skenaarioita kuten Gotlannin miehitystä ja ilmaoperaatioita Baltiassa: ”miten tärkeäksi pääsy Ruotsin (ja mahdollisesti Suomen) ilmatilaan tulee?”.
”Se tosiasia, että Venäjä nähdään kykenevänä ja mahdollisesti halukkaana suorittamaan tavanomaisen hyökkäyksen naapureitaan vastaan, ei tarkoita sitä, että sitä pidettäisiin todennäköisenä. Puolalaiset ja suomalaiset haastatellut virkailijat ja analyytikot yleensä kuvailivat Venäjän käytöstä – kuten ydinohjusten sijoittamista Kaliningradiin ja Puolan ylilentoja – ”pelotteluna”, ”uhkailuna” tai ”poseeraamisena” eivätkä merkkinä siitä että Venäjä vakavasti suunnittelee miehitystä”.
”(Suomessa oleva laaja tuki pakotteille) johtuu tämän virkailijan mukaan laajalti olevasta ymmärryksestä, joka perustuu 1939-40 talvisotaan, että ’Venäjän kanssa on oltava kova’. On kuitenkin epäselvää pitääkö konsensus jos tilanne Ukrainassa stagnoituu”.
”Tietyn tason kotimaisen opposition ja Nato-kansanäänestyksen epävarmuuden lisäksi pääsyy sille, miksi Suomi ja Ruotsi todennäköisesti pysyvät jäsenyyden kynnyksellä, on niiden jäsenyyksien yhteys. Ruotsin päätös liittyä liittoumaan yksin eristäisi Suomen, joka menettäisi läheisen Ruotsi-Suomi -yhteistyön edut, ja tulisi haavoittuvammaksi mahdolliselle Venäjän painostukselle”.
