Kielto heikentäisi reserviläisten mahdollisuuksia ylläpitää omia ampumataitojaan.
– Puolustusvoimien sodan ajan joukkojen vahvuus on 230 000 henkilöä, joista yli 95 prosenttia koostuu reserviläisistä. Näin suuren joukon ampumataitojen ylläpito ei ole mahdollista pelkillä kertausharjoituksilla, vaan se vaatii myös laajaa, omaehtoista ampumaharjoittelua, Mikko Savola sanoo.
Reserviläisliitto on jo aiemmin muistuttanut suomalaisen puolustusjärjestelmän erityispiireistä ja -vaatimuksista, jotka tulisi ottaa huomioon aselakeihin liittyvässä säätelyssä. Suomessa puolustus perustuu edelleen yleiseen asevelvollisuuteen kun taas monissa Euroopan maissa on siirrytty ammattilaispohjaisiin järjestelmiin. Yleiseen asevelvollisuuteen ja laajaan reserviin pohjautuva puolustusjärjestelmä edellyttää sekä laajamittaisia kertausharjoituskoulutusta että reserviläisten omaehtoista toimintaa ja harjoittelua.
Reserviläisliitto tarjoaa reserviläisille mahdollisuuden tähän toimintaan. Liiton puitteissa järjestetään vuositasolla noin 10.000 erilaista ampumakilpailua ja -harjoitusta, joissa käytetään laajasti erilaisia puoliautomaattipistooleita ja -kivääreitä. Nämä aseet muistuttavat Puolustusvoimien käytössä olevaa kalustoa.
– Monet reserviläiset pitävät yllä ampumataitojaan liittomme paikallisyhdistyksissä, jotka tarjoavat halukkaille mahdollisuuden viikoittaiseen ampumaharjoitteluun. Tämä on tärkeää, koska hyvä ampumataito on yksi sotilaan keskeisimmistä perustaidoista. Mitä enemmän käytetyt aseet muistuttavat Puolustusvoimien asekalustoa, sitä paremmin se palvelee Suomen puolustuskykyä.
EU:n komission suunnitelmat liittyvät Ranskan terroristi-iskuihin, joissa käytettiin maahan salakuljetettuja, laittomia rynnäkkökivääreitä. Laillisten puoliautomaattikiväärien saatavuutta on Suomessa aselupakäytännöillä rajoitettu, eivätkä mitkään rikostilastot puhu lisärajoitteiden puolesta. Puolustusvoimien aseiden käyttö taas on mahdollista vain sen henkilöstön valvonnassa.
Reserviläisliitoon kuuluu 344 paikallista reserviläisyhdistystä, joissa on noin 36.500 henkilöjäsentä. Heistä noin 90 prosenttia on suorittanut varusmiespalveluksen tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen. Liiton tehtävänä on ylläpitää reserviläisten kenttäkelpoisuutta ja fyysistä kuntoa sekä suomalaisten maanpuolustustahtoa. Reserviläisliitto on jäsenenä lakisääteisessä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksessä, jonka vapaaehtoiskouluttajista yli 41 prosenttia tulee Reserviläisliiton riveistä.
