Ohranjyvistä löytyi uusi myrkky – mahdollinen riski elintarviketurvallisuudelle

Kotimaisista kuivana varastoiduista ohranjyvistä on löytynyt bakteerien tuottama uusi myrkky.

  • LKS 20130719 Ohrapelto Koskenkorva, Ilmajoki, 10. elokuuta 2011. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

    Ohrapeltoa Ilmajoella.

    ()

Penilidiksi nimettyä haitta-ainetta tuottava bakteeri kasvaa ja muodostaa myrkkyä jopa jääkaappilämpötilassa. Lisäksi penilidi kestää keittämistä, joten se voi aiheuttaa mahdollisen riskin elintarviketurvallisuudelle.

– Penilidi ja muut nyt löydetyt myrkyt voivat selittää osan aiemmin tapahtuneista ruokamyrkytyksistä, kertoo väitöstutkimuksen tekijä Stiina Rasimus-Sahari tiedotteessaan.

Väitöstyössä tutkittiin myös kosteudesta vaurioituneiden talojen sisäilman vaikutusta ihmisen terveydelle. Etelä-Suomessa kerätyistä kosteusvaurioituneiden rakennusten sisäilma- ja pölynäytteistä löydettiin useita mitokondrioille eli soluelimille haitallisia myrkkyjä sekä niitä tuottavia bakteereja.

Yksi tunnistetuista myrkyistä oli aiemminkin kosteusvauriokohteista löytynyt amylosiini-niminen yhdiste, jonka todettiin nyt aiheuttavan ihmisen luontaisen puolustusjärjestelmän valkosolujen aktivoitumista.

– Luontaisen puolustusjärjestelmän aktiivinen toiminta johtaa tulehduksen kaltaisiin oireisiin, mikä pitkään jatkuessaan voi aiheuttaa pysyvää vauriota elimistössä. Osa kosteusvauriokohteissa koetuista tulehdusoireista voisi johtua jatkuvasta altistumisesta tällaisille myrkyille hengitysilman kautta, Rasimus-Sahari sanoo.

Haitalliset aineet ilmassa ja rakenteissa havaittiin sian siittiöiden avulla.

– Sian siittiöiden liikkuvuutta mittaavaa koetta voitaisiin hyödyntää seulontamenetelmänä sisäilmanäytteiden tutkimisessa, Rasimus-Sahari toteaa.

Altistuminen myrkyille oletettua yleisempää

Mitokondriot ovat energiaa tuottavia elintärkeitä soluelimiä, joita on kaikissa eläin- ja kasvisoluissa. Energiatuotannon lisäksi ne osallistuvat elimistön luontaisen puolustusjärjestelmän toiminnan säätelyyn ja vaikuttavat vaurioituneiden solujen ohjattuun kuolemaan.

Toistuva altistuminen pienillekin määrille bakteerien tuottamia mitokondriomyrkkyjä voi vaurioittaa mitokondrioita ja häiritä niiden toimintaa. Mitokondrioiden toimintahäiriöt on yhdistetty viime aikoina moniin länsimaissa yleistyneisiin sairauksiin, kuten tyypin 1 ja tyypin 2 diabetekseen, astmaan, allergioihin, sydän- ja verisuonitauteihin sekä Parkinsonin ja Alzheimeirin tauteihin.

– Jatkuva altistuminen pienille määrille mitokondriomyrkkyjä sisäilman tai elintarvikkeiden kautta saattaa olla oletettua yleisempää, mikä voi olla yhteydessä näiden sairauksien maailmanlaajuiseen yleistymiseen, Rasimus-Sahari sanoo.

MMM Stiina Rasimus-Saharin väitöskirja Effects of microbial mitochondriotoxins from food and indoor air on mammalian cells tarkastetaan perjantaina 19. helmikuuta Helsingin yliopistossa.

Arvoisa kommentoija, kunnioitathan hyviä tapoja. Terävä kritiikki on sallittua. Henkilökohtaiset tai kansanryhmien solvaukset ja ihmisarvon loukkaukset poistamme. Voimasanojen käyttöä tai alatyyliä kohtaan meillä on nollatoleranssi. Emme voi myöskään julkaista ulkopuolisia linkkejä. Pysy asiassa.