Suomen Kuvalehti on julkaissut otteen eläkkeellä olevan suurlähettiläs René Nybergin tekstistä. Se on osa Jaakko Iloniemen, Petri Hakkaraisen ja René Nybergin 16.2.2017 ilmestyvästä Trump, Putin, Merkel ja Suomi -teoksesta (Otava).
”Kyky elää Venäjän naapurissa on Suomen pysyvä haaste. Suomi on Venäjän paras naapuri. Tosin tämä on yksinomaan Suomen ansiota, kuten nähtiin syksyllä 2015, jolloin Venäjä provosoimatta rikkoi vallitsevaa rajajärjestystä”, René Nyberg kirjoittaa. Viittaus tarkoittaa tuolloin itärajan yli tulleita turvapaikanhakijoita.
”Suomen vastainen raja on Venäjän pisin EU-raja ja Venäjän teknisesti toimivin raja. Se on ollut Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen myös avoin raja, jonka molempien maiden kansalaiset viisumipakosta huolimatta voivat halutessaan ylittää”.
Nybergin mielestä Suomi on luovutetuilla alueilla enää historiallisesti ja arkeologisesti läsnä.
”Kanonisoidussa neuvostokielessä Suomi määriteltiin ’ystävällismieliseksi maaksi’, erotuksena ’veljesmaista’, joita olivat Neuvostoliiton liittolaiset. Suomi onnistui tavoitteessaan, joka kirjattiin 1948 yya-sopimuksen johdantoon eli ’pyrkimykseen pysyä suurvaltojen välisten eturistiriitojen ulkopuolella'”.
Suomen ylivertainen talous- ja yhteiskuntajärjestelmä osoittautui suurlähettilään mukaan kestäväksi.
”Suomen ja Neuvostoliiton suhteita kuvaa historiallinen sovinto. Sitä symboloivat juuri virkaan astuneen presidentti Vladimir Putinin 2001 laskemat seppeleet Hietaniemen sankariristille sekä Mannerheimin haudalle. Sovinto on merkittävä saavutus ja samalla erään kehityksen päätepiste. Sen edellytys oli Suomen selviytyminen koskemattomana sodasta. Ilman Suomen armeijan kykyä suojella siviiliväestöä syvä vihan tunne ei olisi haihtunut. Ilmiö on ainutkertainen Venäjän naapurimaissa. Vihan tunteiden katoaminen koskee myös venäläisiä”.
