Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttamassa tutkimuksessa tarkasteltiin vuonna 1987 syntyneiden nuorten tilanteita vuosina 2003−2014.
Tutkimus tuo myös esille lapsuuden aikaisten olosuhteiden vaikutuksen nuorten kykyyn kiinnittyä työelämään. Tutkimustulokset osoittavat, kuinka vanhempien vaikeudet ovat yhteydessä myös heidän lastensa syrjässä olemisen vuosien määrään.
Mitä enemmän työn ja koulutuksen ulkopuolella olevia vuosia nuorella oli, sitä useammin taustalla oli perheen sisäisiä ongelmia muun muassa toimeentulon, perhesuhteiden ja koulutuksen osalta, tutkimus kertoo.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, kuinka 19-vuotiaissa on mahdollisesti ns. välivuosien pitäjiä, jolloin ilman opiskelupaikkaa ja työtä oleminen ei ole yhteydessä muiden ongelmien kasaantumiseen.
16-vuotiaana, eli peruskoulun päättymisen jälkeen noin joka kymmenes nuori oli tällöin koulutuksen ja työelämän ulkopuolella.
THL:n erikoistutkija Tiina Ristikarin mukaan on tärkeää, että nuorten inhimillisen pääoman kehittymistä tuettaisiin jo varhaislapsuudessa.
Hänen mukaansa suomalaiset nuoret eivät ole tasa-arvoisessa asemassa pyrkiessään työelämään.
– Kehittämistyön tulisikin suunnata katseensa varhaiskasvatukseen ja muihin instituutioihin, jotka voivat tukea lasten ja nuorten inhimillisen pääoman kehitystä entistä varhaisemmassa vaiheessa, eikä odottaa peruskoulun jälkeistä aikaa.
Tutkimustulokset osoittavat, että opiskelun ja työelämän ulkopuolella olevien vuosien kertyminen kertoo myös muista ongelmista ja näiden ongelmien kasaantuminen ilmenee syrjässä olemisen vuosien lisääntymisenä. Yhteys oli huomattavissa jo niillä, joilla on vain yksi välivuosi opiskelusta ja työstä.
