Merja Mäkisalo-Ropposen mukaan kesän aikana on eri puolilta Suomea kuulunut viestejä, joiden mukaan monissa sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa on liian vähän hoitotyöntekijöitä. Hänen mielestään on käsittämätöntä, että näitä viestejä kuullaan niin huonosti.
– Minulle on kerrottu, ettei sijaisia säästösyistä oteta, vaikka potilasmäärä ei ole vähentynyt. Myös kouluttamattomia sijaisia käytetään korvaamaan ammattilaisia. Nämä asiat ovat hoidon laadun ja potilasturvallisuuden kannalta vakavia, Mäkisalo-Ropponen toteaa tiedotteessaan.
Mäkisalo-Ropponen on koulutukseltaan terveystieteiden tohtori. Hänen mielestään myös hoitajien jaksamisesta ja työmotivaatiosta pitäisi olla huolissaan. Sosiaali- ja terveystoimessa olisi hänen mukaansa syytä muistaa, ettei uupunut auttaja auta ketään.
Hän arvioi myös, että työelämässä haetaan usein tehokkuutta väärin keinoin. Esimerkiksi kotihoidossa koko ajan kiristynyt työtahti on johtanut siihen, ettei hoitotyöntekijöillä ole enää aikaa kuunnella ja kuntouttaa asiakkaita.
– Jos resurssien vähyys tai puutteet työntekijöiden työsuojelussa aiheuttavat vaaraa potilasturvallisuudelle tai työntekijöiden terveydelle, niin ammattihenkilöiden velvollisuus on viestiä asiasta ensin organisaation johdolle ja jos tilanne ei korjaannu, tarvittaessa tehtävä kantelu viranomaisille, hän painottaa.
Mäkisalo-Ropponen muistuttaa, että hoitotyöntekijöiden mukaan heille aiheuttaa uupumusta aiheuttaa myös heidän jättämisensä pois toiminnan kehittämisestä. Asiat päätetään jossain ylhäällä, ja päätökset ainoastaan ilmoitetaan työtekijöille.
– Monet näin toteutetut muutokset eivät sitten sovellu käytäntöön tai ne aiheuttavat paljon lisätyötä, joka olisi estetty yhdessä suunnittelulla, hän huomauttaa.
Lisäksi johtamiskulttuurissa tuntuu hänen mielestään olevan monin paikoin paljon kehittämistä.
– Autoritaarinen ylhäältä alaspäin tuleva käskyttäminen ei sovellu asiantuntijoiden johtamiseen, Mäkisalo-Ropponen painottaa.
