Schengen-alueella määrättiin vuonna 2013 yli satatuhatta maahantulokieltoa, käy ilmi, käy ilmi Euroopan muuttoliikeverkoston vertailututkimuksesta.
Eniten kieltoja määrättiin Kreikassa, missä niiden määrä oli 52 619. Saksassa kieltoja annettiin 16 100 ja Ruotsissa 10 392. Suomessa maahantulokieltoja määrättiin samana vuonna 2 757 ja viime vuonna 2 477.
Vuonna 2013 kiellot lisääntyivät useissa EU-maissa, kuten Ruotsissa, Virossa ja Norjassa.
– Vain puolet EU:ssa tehdyistä palautuspäätöksistä toteutuu käytännössä. Maahantulokiellon saanut kolmannen maan kansalainen voi siis jäädä kyseiseen EU-maahan ja liikkua Schengen-alueella kiellosta huolimatta, kertoo ylitarkastaja Berit Kiuru Euroopan muuttoliikeverkostosta.
Tutkimuksen mukaan maahantulokielto määrätään EU-maissa varsin samoin perustein. Kieltoa voidaan esimerkiksi käyttää pelotteena laittomasti oleskeleville kolmansien maiden kansalaisille tai kannustimena vapaaehtoiseen paluuseen.
Kaikki jäsenvaltiot eivät kuitenkaan kirjaa kieltoja järjestelmällisesti maiden väliseen tietojärjestelmään. Kolmannen maan kansalaiset saattavat myös rikkoa maahantulokieltoja esimerkiksi pyrkimällä maahan väärennettyjen papereiden tai tekaistun henkilöllisyyden avulla.
Jos kolmannen maan kansalainen ei palaa lähtömaahansa vapaaehtoisesti hänelle määrätyssä ajassa, jäsenmaan on poistettava hänet maasta.
Palauttamista tehostetaan EU:n ja kolmansien maiden välisillä takaisinottosopimuksilla, jotka ovat Euroopan muuttoliikeverkoston mukaan ainakin Suomessa osoittautuneet hyödyllisiksi, sillä lähtömaat ovat yhteistyöhaluisia ja noudattavat määräaikoja.
Euroopan muuttoliikeverkoston (EMN) vertailututkimus Laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden paluuta ja uudelleen kotouttamista koskevat hyvät käytännöt on julkaistu englanniksi verkossa.
