Jussi Niinistön mukaan suuri enemmistö suomalaisista asevelvollisista ”on motivoituneita, sitoutuneita ja osaavia varusmiehiä ja reserviläisiä”.
Ikäväksemme olemme kuitenkin saaneet havaita, että viime vuosina kasvava määrä sotilaskoulutuksen jo saaneita reserviläisiä on hakeutunut täydennyspalveluksen kautta siviilipalvelusmiehiksi. Tämä ei ole yhteiskunnan kannalta järkevää, Niinistö sanoi puheessaan 220. Maanpuolustuskurssin avajaisissa.
Niinistö muistutti, että siviilipalvelus on tarkoitettu asepalveluksen vaihtoehdoksi niille, jotka eivät ole vakaumuksensa takia valmiita suorittamaan asepalvelusta.
– Minun on kuitenkin vaikea nähdä, että sadat reserviläiset olisivat varusmiespalveluksen suorittamisen jälkeen kokeneet sellaisen eettisen herätyksen, että aseellinen palvelus yhtäkkiä olisi vastoin heidän vakaumustaan. Vaikuttaakin siltä, ettei kaikilla reservistä siviilipalvelukseen siirtyneillä ole puhtaita jauhoja pussissaan. Nämä henkilöt eivät ansaitse arvostustamme, Niinistö sanoi.
Ministerin mukaan kyse ei ole ainakaan vielä suuren mittakaavan ongelmasta, mutta hän pitää asiaa tärkeänä periaatteellisena kysymyksenä.
– Ei reservistä noin vaan pidä voida lähteä eikä Suomea jättää puolustamatta vain siksi, että asepalvelus ei enää huvita. Reservikarkurit nakertavat järjestelmämme uskottavuutta, Niinistö sanoi.
Puolustusministeri korosti puheessaan yleisen asevelvollisuuden merkitystä Suomen puolustuksen kulmakivenä.
– Tosiasia on ja pysyy: yleinen asevelvollisuus on kustannustehokas ja ainoa todellinen tapa järjestää Suomen kokoisen, laajan mutta verraten vähäväkisen maan puolustus, Niinistö sanoi.
Hän muistutti, etät Suomen turvallisuusympäristössä on viime vuosina tapahtunut merkittäviä muutoksia.
– Pari vuosikymmentä kestäneen optimistisen kauden jälkeen turvallisuuskehitys on kääntynyt huonompaan suuntaan. Vaikka välitöntä uhkaa ei Suomeen kohdistukaan, niin nähtävissä olevassa tulevaisuudessa ei sotilaallisen voiman käyttöä Suomea vastaan tai sillä uhkaamista voida täysin sulkea pois, Niinistö totesi.
