Hänen mukaansa tulevaa puolustusselontekoa laadittaessa arvioidaan kriittisesti puolustusvoimauudistuksen toteutumista ja tehtyjen rakenteellisten supistusten vaikutuksia.
– Oma näkemykseni on, että supistusten tie on nyt kuljettu loppuun. Puolustusvoimauudistuksessa puolustusvoimien rakenne ja koko höylättiin ehdottomalle minimitasolle, osittain jopa sen alle, Jussi Niinistö totesi Paasikivi-seurassa tiistaina.
Viime vaalikaudella varuskuntia lakkautettiin, johtamistasoja karsittiin ja toimintoja keskitettiin. Niin rauhan ajan kuin sota-ajankin henkilöstömäärää supistettiin. Uudistuksessa sodan ajan vahvuus pudotettiin kertarysäyksellä 350.000:sta 230.000:een.
– Vaikka virheitä on tehty, ei uusia varuskuntia olla perustamassa eikä lakkautettuja ottamassa uudelleen käyttöön ─ ei ainakaan tällä vaalikaudella. Nykyinen varuskuntaverkko harjoitusalueineen mahdollistaa tämän hetkisten varusmiesikäluokkien koulutuksen, joten nykytilanteeseen lienee toistaiseksi tyytyminen, puolustusministeri totesi.
Sodan ajan joukkojen osalta tilanne on Jussi Niinistön mukaan toinen.
– Säästöhuumassa puolustusvoimien sodan ajan vahvuutta leikattiin enemmän kuin olisi ollut järkevää. Tämä virhe on syytä korjata mahdollisimman nopeasti. Muuttuneessa tilanteessa joudumme vakavasti harkitsemaan sodan ajan vahvuuden osittaista palauttamista, Niinistö arvioi.
Puolustusministerin mukaan voimapolitiikan paluu ja sotilaallisen toiminnan aktivoituminen luovat epävakautta Suomen lähiympäristöön.
– Edes sotilaallista voimankäyttöä Suomea vastaan tai sillä uhkaamista ei voida sulkea pois. Siksi ulkopolitiikan ja diplomatian tueksi tarvitaan myös turvallisuusympäristöön suhteutettua, itsenäistä ja uskottavaa puolustuskykyä, hän sanoi.
Suuria hankintoja edessä
Jussi Niinistö muistutti, että puolustuskyvystä on pidettävä huolta niin taloudellisesti hyvinä kuin huonoinakin aikoina.
– Puolustuskyvyn rakentaminen on pitkäjänteistä työtä, hän sanoi ja viittasi myös materiaalihankintojen lisäämisen.
– Normaalibudjettiin liittyvät resurssilinjaukset ovat äärimmäisen tärkeitä puolustusratkaisumme perusteiden ylläpitämiseksi. Lisäksi joudumme ottamaan kantaa kahteen jo julkisuudessakin paljon esillä olleeseen hankkeeseen. Nämä ovat merivoimien taistelualusten korvaamiseksi toteutettava Laivue 2020 -hanke ja ilmavoimien Hornet-kaluston korvaaminen uusilla monitoimihävittäjillä, niin sanottu HX-hanke, Niinistö sanoi.
Merivoimien nykyisistä taistelualuksista kuuden elinkaari päättyy 2020-luvun puolessa välissä.
– Jotta meripuolustus tämänkin jälkeen säilyy suorituskykyisenä, on tilalle hankittava uutta kalustoa. Päätös uusien taistelualusten hankinnasta on tarkoitus tehdä vuonna 2018, Niinistö kertoi.
Toinen, vielä mittaluokaltaan suurempi hanke liittyy puolustusministerin mukaan ilmapuolustuksemme tulevaisuuteen. Ilmavoimien Hornet-kaluston elinkaari päättyy vuosien 2025 ja 2030 välillä. Päätös uusien monitoimihävittäjien hankinnasta on tehtävä vuonna 2021, jotta uudet koneet saadaan käyttöön vanhojen poistuessa.
– Tulevat monitoimihävittäjät ovat tärkeä osa puolustuksemme kokonaisuutta aina 2060-luvun alkuun saakka. Ilmapuolustustehtävissä ne tarjoavat suojaa ja luovat toimintaedellytyksiä myös muille puolustushaaroille. Hankittavia koneita voidaan ilmasta maahan-roolissa käyttää myös kauaskantoiseen vaikuttamiseen. Kyseessä on kyky, joka kasvattaa merkittävästi puolustuksemme muodostamaa ennaltaehkäisevää pelotetta, Niinistä sanoi.
Hänen mukaansa puolustuksemme kokonaisuuden kannalta on erinomaisen tärkeää, että nämä strategiset hankkeet saadaan toteutettua suunnitellusti.
– Mittaluokaltaan kyse on kuitenkin niin suurista hankinnoista, ettei niitä voida rahoittaa normaalin puolustusbudjetin sisältä. Tarvittava rahoitus on kyettävä turvaamaan muilla järjestelyillä. Muussa tapauksessa seurauksena on tärkeimmän puolustushaaramme, maavoimien, näivettyminen. Puolustuksemme on uskottava vain, jos sen kaikki osa-alueet ovat kunnossa, Jussi Niinistö korosti.
