Ruotsalaistutkija Johan Eellend on kirjoittanut Eurasia Reviewiin artikkelin Ystäviä, mutta ei liittolaisia: Suomi, Ruotsi ja Nato Itämerellä -analyysi. Hänen mukaansa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet eivät ole todennäköisiä ”nähtävillä olevassa tulevaisuudessa”, mutta maat lähentyvät liittoumaa.
Eellendin mielestä Natolle pääsy Ruotsin ilmatukikohtiin lisäisi dramaattisesti sen tehokkuutta Itämerellä ja kykyä puolustaa Baltian maita. Venäjälle Ahvenanmaan miehittäminen ei hänen mukaansa olisi helppoa ja suurin huoli on Ruotsin Gotlanti.
”Ruotsin alue on elintärkeä Naton Baltian maiden puolustukselle, mutta Suomen alue on vähemmän tärkeä. Suomen jäsenyys Natossa toisi liittoumalle 1 300 kilometrin rajan Venäjän kanssa. Kriisin tullen Suomen jäsenyys merkitsisi siten uutta rajaa josta huolehtia. Suomen jäsenyys loisi siksi sekä riskejä että mahdollisuuksia Natolle”, Johan Eellend kirjoittaa.
Hänen mukaansa sekä Ruotsissa että Suomessa on tehty johtopäätös, että maiden tulisi liittyä tai pysyä poissa Natosta yhdessä.
”Jos Ruotsi liittyy ja Suomi ei, se riskeeraa signaloivansa Venäjälle, että päätöksentekijöiltä Helsingissä puuttuu tahdonvoimaa. Jos Suomi liittyy ja Ruotsi ei, olisi Natolla jälleen yksi liittolainen (Baltian maiden tavoin) jonne ei ehdi helposti”.
Ruotsin muuttuva yleinen mielipide Natosta on saanut Eellendin mukaan suomalaiset seuraamaan tarkasti.
”He eivät halua tulla jätetyiksi yksin”, hän toteaa.
”Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet voimistaisivat Naton kykyjä Itämerellä. Se lisäisi turvallisuutta koko alueella. Mutta se ei ole ihmelääke. Eikä Nato-jäsenyys ole, moni uskoo, todennäköinen. Mutta muutokset voivat tulla nopeasti: kolme vuotta sitten kukaan ei olisi odottanut väittelyä asiasta Suomessa eikä Ruotsissa. Kahden valtion yhteisen historian, strategisen sijainnin ja nykyisen turvallisuusyhteistyön huomioiden on todennäköisintä että ne joko liittyvät tai pysyvät ulkona yhdessä”, Eellend päättää.
