Myös kohonneiden tulehdusarvojen riski oli ruokavaliota noudattavilla 40 prosenttia pienempi kuin vähiten ruokavalioon sitoutuneilla, kertoo väittelijä Noora Kanerva tiedotteessaan.
Lievästi kohonnut tulehdus- eli CRP-arvo kertoo matala-asteisesta tulehduksesta kehossa. Matala-asteista tulehdusta pidetään lihavuuden ohella yhtenä avaintekijänä kroonisten tautien, kuten tyypin 2 diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien kehittymisessä.
Itämeren ruokavalio muistuttaa paljon puhuttaa Välimeren ruokavaliota, mutta raaka-aineet on sovitettu pohjoisille leveysasteille sopiviksi.
Itämeren ruokavaliossa syödään runsaasti hedelmiä, marjoja ja kasviksia. Myös pohjoismaiset viljat, rypsiöljy, kala ja rasvaton maito kuuluvat ruokavalioon. Runsasta punaisen lihan, kovan rasvan ja alkoholin käyttöä sen sijaan vältetään.
Itämeren ruokavaliota noudattavat kertoivat syövänsä jopa kaksi kertaa enemmän pohjoismaisia viljoja kuin vähemmän ruokavalioon sitoutuneet. He saivat myös enemmän hiilihydraatteja, kuituja, vitamiineja ja kivennäisaineita ja toisaalta vähemmän tyydyttynyttä rasvaa sekä alkoholia.
Erityisesti runsaasti pohjoismaisia viljoja syövillä havaittiin vähemmän vyötärölihavuutta, eli naisilla yli 90 ja miehillä yli 100 sentin mittaista vyötäröä. Viljoissa on matala energiapitoisuus ja niiden korkea kuitupitoisuus vähentää näläntunnetta. Mahdollisesti juuri tämä ehkäisee painon kertymistä.
– Jos suuriin muutoksiin ei ole motivaatiota, suosittelen pienenä muutoksena painottamaan ruokavaliossa tummaa ruisleipää. Sillä edistää jo paljon terveyttään, Kanerva kertoo.
Muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen väestötutkimuksiin perustuva aineisto käsitti lähes 12 000 suomalaista.
Noora Kanervan väitöskirja The healthy Nordic diet, obesity and obesity-related metabolic risk factors tarkastetaan perjantaina 28. marraskuuta Helsingin yliopistossa.
