Kokoomusmeppi Eija-Riitta Korhola kirjoitti maanantaina useita twiittejä ja blogikirjoituksen EU:n ilmastopolitiikasta. Syynä oli muun muassa Greenpeacen julkistama artikkeli, jossa kyseenalaistettiin Korholan ympäristöystävällisyys.
Korhola kiitti Greenpeacea ”mahdollisuudesta saada tuoda esiin sen, että ympäristöasiat eivät ole mitään itsestäänselvyyksiä”.
”Se mikä voi näyttää päältä katsoen ympäristöajattelulta, ei sitä välttämättä olekaan”, hän huomautti.
”Ympäristöjärjestö ei välttämättä aja ympäristön etua. Maan ystävä ei ole välttämättä maan ystävä. Maan pitäisikin saada valita ihan omat ystävänsä. Ja meidän muiden pitää saada keskustella”.
”Osuutemme globaaleista päästöistä on 10 %. Vuonna 2020 8 %, vuonna 2030 4 %. Päästöjen kasvusta 90 % tapahtuu kehitysmaissa, kuten Kiina ja Intia. Mitä teemmekin, sen tulisi olla sillä tavalla tehokasta, etteivät ponnistelumme valu hukkaan tai käänny meitä vastaan”, Eija-Riitta Korhola kirjoitti.
Hänen mukaansa ”poliitikkojen tulisi ajaa politiikkaa, jota tarvitsee katua mahdollisimman vähän. Miljardit tulee satsata tehokkaisiin ilmastotoimiin”.
”Ymmärtäkää tilanne: satojen miljardien ilmastotoimien aikana EU on kasvattanut päästöjään, jos tuonnin päästöt otetaan mukaan. Se tarkoittaa että politiikkamme on ollut huono. Olemme ulkoistaneet saasteet ja työpaikat, sellaista politiikkaa vastustan”.
Eija-Riitta Korhola sanoi nimenomaan kantavansa ”huolta ympäristöstä ja vastustan ympäristön kannalta vahingollista lainsäädäntöä”.
Hän hämmästeli, miten vaikeaa ympäristöjärjestöjen on suostua itsekritiikkiin.
”Ei etuliite ’ympäristö’ merkitse automaattisesti takuuta siitä, että järjestö esittää ympäristön kannalta viisaita ratkaisuja. Niidenkin laatu ratkaisee asian. Näistä on saatava keskustella rehellisesti vastapuolta leimaamatta. Vallantäyteinen ylimielisyys ei ole ratkaisu”, hän kirjoitti.
Alta löytyvässä PorvariTV:n Youtube-haastattelussa Eija-Riitta Korhola sanoo, että Euroopassa on ”tehty vääränlaista, suoraan sanoen minun mielestäni tyhmää energia- ja ilmastopolitiikkaa”. Sillä on heikennetty kilpailukykyä ilman, että ympäristö on saanut minkäänlaista etua.
”Kioton (sopimuksen) ulkopuolella USA on vähentänyt päästöjään nopeammassa tahdissa kuin EU. Sinänsä hassua, että se maa jota me pidimme ilmastopahiksena, ei sitä olekaan”, hän toteaa.
