"Viinaralli ei suinkaan merkittävin ongelma Suomen alkoholipolitiikassa"

Viron viinaralli ei ole suomalaisen alkoholipolitiikan suurin haaste, sanoo EHYT ry:n toiminnanjohtaja Kristiina Hannula

  • LKS 20140601 Matkustajat kuljettavat Virosta tuomiaan alkoholijuomia Helsingin Länsisatamassa 30. toukokuuta 2014. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

    Matkustajat kuljettavat Virosta tuomiaan alkoholijuomia Helsingin Länsisatamassa.

    ()

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n toiminnanjohtaja Kristiina Hannula näkee, että Viron alkoholintuonnin muodostama ongelma on suuri. Hänestä tuonnin määrä on kuitenkin asetettava oikeisiin mittasuhteisiin.

”Toisin kuin julkisuudessa on annettu ymmärtää, Viron alkoholintuonti on hienoisessa laskussa", Hannula sanoo EHYT ry:n tiedotteessa.

Vuoteen 2014 verrattuna suomalaiset matkustajat toivat Hannulan mukaan Suomeen 7,7 prosenttia edellisvuotta vähemmän alkoholia Virosta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan esimerkiksi oluen tuonti väheni peräti 10 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Samoin alkoholia maahan tuovien ihmisten osuus on ollut laskussa.

"Virossa tehtyjen alkoholin veronkorotusten voi odottaa laskevan tuontia entisestään”, Hannula sanoo.

Hänen mukaansa viinaralli on haaste, mutta ei suinkaan merkittävin ongelma Suomen alkoholipolitiikassa.

Viinarallia yritettiin Suomessa suitsia veronalennuksella vuonna 2004, jolloin varauduttiin Viron EU-jäsenyyteen. Hinnanalennus johti Hannulan mukaan kuitenkin ”kulutuksen ja haittojen hallitsemattomaan kasvuun”. Hänen mukaansa tilanteen korjaaminen vaati yhteensä viisi veronkorotusta vuosina 2008–2014.

”Nyt olemme taas veroalea edeltäneellä kulutustasolla. On hölmöläisten touhua hyökätä viinarallin kimppuun keinoilla, jotka lisäävät alkoholin kulutusta ja päihdehaittoja”, Hannula sanoo.

Hannulan mukaan alkoholin isot kustannukset ja niihin liittyvät säästömahdollisuudet ovat muualla kuin Viron viinantuonnissa. Alkoholihaitat aiheuttavat hänen mukaansa Suomelle 5-6 miljardin euron välilliset ja välittömät kustannukset.

”Alkoholipolitiikan uudistamisella on tavoiteltava tasapainon saavuttamista. Tehtävät päätökset vaikuttavat kansanterveyteen, työelämään, perheisiin ja ihmisten hyvinvointiin, siinä missä myös panimoalan tulevaisuuden näkymiin. Uudistuksen paino on kuitenkin oltava kokonaisuudessa. Päättäjiltä on lupa odottaa vastuullisia päätöksiä, joiden myötä asetetaan koko kansan hyvinvointi päätöksenteon mittariksi.”

Arvoisa kommentoija, kunnioitathan hyviä tapoja. Terävä kritiikki on sallittua. Henkilökohtaiset tai kansanryhmien solvaukset ja ihmisarvon loukkaukset poistamme. Voimasanojen käyttöä tai alatyyliä kohtaan meillä on nollatoleranssi. Emme voi myöskään julkaista ulkopuolisia linkkejä. Pysy asiassa.