"Miten luottaa maahan, joka ei ole välittänyt puolustuksestaan?"

Tutkija Charly Salonius-Pasternakin mielestä Ruotsilla ei ole toimivaa puolustusjärjestelmää.

  • Charly Salonius-Pasternak.

    ()

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak puhui Ruotsin Sälenissa järjestetyssä perinteisessä puolustus- ja turvallisuusseminaarissa. Hänen esitelmänsä näkyy oheisella videolla kohdasta 39:20 alkaen.

Salonius-Pasternak aloitti toteamalla, että vuonna 1631 Euroopassa nähtiin Ruotsin ja Suomen hyvin yhdistettyä sotilaallista innovaatiokykyä, tehokasta johtamista ja sisua. Hän toivoi Ruotsin puolustuskyvyn olevan tulevaisuudessa yhtä innovatiivista ja että sitä vahvistaa maiden syvä yhteistyö.

Tutkija varoitti vetämästä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä yhteistyön ja hankintojen välille. Hänen mukaansa Suomessa nähdään puolustusteollisuuden rooli puolustuskyvyssä eri tavalla.

– Suomen yhteistyö Ruotsin kanssa ei riipu siitä hankimmeko uusia Gripeneitä. Voi olla jopa Ruotsin turvallisuuspoliittinen intressi, että hankimme amerikkalaisia koneita, Charly Salonius-Pasternak sanoi.

Salonius-Pasternakin mielestä Suomen ja Ruotsin sotilaallisen yhteistyön näkymien isoimpia huolenaiheita on, että "Ruotsilla on puolustus, mutta ei toimivaa puolustusjärjestelmää, ainakaan vielä".

Hän sanoi syyksi Ruotsin poliitikkojen monen hallituksen aikana pienentämää kansallista puolustuskykyä.

– Siten myös kynnys käyttää sotilasvoimaa Ruotsia vastaan on pienentynyt. Sanon tämän siksi, että jos Suomi ja Ruotsi syventävät turvallisuuspoliittista yhteistyötään, on sillä suora vaikutus Suomeen.

Paljon rahaa

Ruotsin nyt käynnistämä puolustuskykynsä vahvistaminen tulee Salonius-Pasternakin mukaan tehdä paljon lyhyemmässä ajassa kuin tavallisesti. Hän painotti, että sen tulee maksaa enemmän, ja varsin pian.

Salonius-Pasternakin mukaan summat tulevat olemaan huomattavia - "paljon enemmän kuin täällä on mainittu" - ja asia vaatii myös monen muun alan panostusta.

Myönteisellä puolella tutkijan mukaan Ruotsissa ovat esimerkiksi Gripen, sukellusveneet ja tiedustelukyky sekä "uskomattoman omistautunut henkilöstö". Sen sijaan hän kysyi, miten hyvin Ruotsin eri puolustushaarojen näkemyksiä sodasta hitsattu yhteen.

– Uskon itse asiassa, että Ruotsin ja Suomen puolustuskyvyt täydentävät toisiaan hyvin. Sitten on monia Suomessa, jotka aidosti kysyvät, antaisiko Ruotsi tukea kun on tosi paikka. Osin tässä on kyse suomalaisten omista myyteistä ja aaveista, että "kukaan ei koskaan ole auttanut meitä", joka on valetta.

– Mutta osin on kyse siitä, että on vaikeaa ehkä luottaa maahan, joka ei vuosikymmeneen tehnyt operatiivisia suunnitelmia oman maansa puolustamisesta. Mitä varten puolustusvoimat ovat olemassa, jos ei oman maan puolustamista?, Salonius-Pasternak kysyi.

"Besök Helsingfors"

Charly Salonius-Pasternakin mielestä nykyisillä budjettiraameilla ja puolustuspäätöksillä Ruotsi ei kykene rakentamaan kykyään puolustaa maata ja auttaa muita.

– Silloin johtopäätökseksi tulee, että Ruotsissa on monia jotka uskovat ikuiseen rauhaan eivätkä ole lukeneet historiakirjojaan.

Tutkija näytti vuoden 1939 julistetta Helsinkiin tulossa olleista olympialaisista, jotka sota perui. Besök Helsingfors, Nordens vita stad, julisteessa luki.

– Puoli vuotta myöhemmin Suomi taisteli olemassaolostaan ilman täysin valmista sotilaallista kykyä, Salonius-Pasternak kuvaili.

– Meidät, Suomi ja Ruotsi, tullaan yllättämään. Kysymys on, onko teillä (ruotsalaisilla) silloin mitään todellista, toimivaa, relevanttia pöydällä, vai hyviä päätöksiä ja suunnitelmia mapeissa kirjahyllyssä.

Arvoisa kommentoija, kunnioitathan hyviä tapoja. Terävä kritiikki on sallittua. Henkilökohtaiset tai kansanryhmien solvaukset ja ihmisarvon loukkaukset poistamme. Voimasanojen käyttöä tai alatyyliä kohtaan meillä on nollatoleranssi. Emme voi myöskään julkaista ulkopuolisia linkkejä. Pysy asiassa.