Hallitus asetti energia- ja ilmastostrategiassa tavoitteeksi saada liikenteeseen 250 000 sähköautoa tai pistokehybridiautoa vuoteen 2030 mennessä.
Tero Kallion mielestä tälle uralle pääseminen vaatii aika haipakkaa, sillä nyt rekisteröity auto on liikennekäytössä keskimäärin vielä vuonna 2037.
– Tavoite tarkoittaa kymmentä prosenttia autokannasta ja aikaa on enää 13 vuotta. Meillä on täällä hetkellä autokannassa 3 000 pistokehybridiä ja sähköautoa yhteensä, mikä tekee noin promillen verran, hän toteaa Verkkouutisille.
Sähköautoa yleistyminen hallituksen tavoitteen mukaisesti on Kallion mielestä pelkkää haihattelua ja toiveajattelua ilman hankintatukia.
– Jos tavoitteeseen halutaan päästä, niin hankintatukia pitäisi saada. Esimerkiksi Ruotsissa, missä sähköautokauppa käy kohtuullisesti, on mittavat tuet, hän muistuttaa.
Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) kertoi Ylelle viime viikon keskiviikkona, että pelkästään ostotuen varaan ei voi laskea, koska rahaa liikenteen muuttamiseksi vähäpäästöiseksi on varattuna vain 20 miljoonaa euroa vuotta kohti. Hän sanoi myös uskovansa. että kehitys on niin nopeaa, että Suomella on mahdollisuus ylittää tavoitteet.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen (kok.) puolestaan kertoi viime perjantaina Helsingin Sanomille, että kokoomus aikoo esittää budjettiriihen yhteydessä pakollisia sähköautojen latauspisteitä huoltoasemille.
”Kuluttajan näkökulmasta auton hankinta on aika paljon hinnasta kiinni”
Autokaupassa on Kallion mukaan kysymys siitä, mitä auto maksaa. Kilpailu on kovaa autovalmistajien kesken. Auto pitää saada kuluttajalle siten, että kuluttajalle on varaa ostaa se ja että se pärjää kilpailussa muita automerkkejä vastaan.
Massatuotanto voi laskea hintoja, mutta toistaiseksi sähköautot ovat kalliita, eikä näköpiirissä Kallion mukaan ole muuta teknologiaa kuin litiumakku. Uusista akkuteknologioista kyllä uutisoidaan, mutta koskaan ei kerrota, kuin kalliita ne olisivat yksittäiseen autoon asennettuna.
– Toinen sähköautojen yleistymistä hidastava tekijä on akkupaketin hyötykäyttö. Sitä ei voida kierrättää kuin kuparikaapeleiden osalta, akun purkaminen ja kennojen polttaminen on pirun kallista. Valmistajalla on vastuu hoitaa autolle hautajaiset, joten nämä kulut pitää leipoa myyntihintaan sisään, Kallio kertoo.
Toisaalta sähköautojen yleistymistä puoltavat Kallion mukaan kovat päästötavoitteet. Automallistolta vaadittujen keskipäästöjen saavuttamiseksi jokaisella valmistajalla täytyy olla portfoliossaan pistokehybridisähköautoja ja sähköautoja.
– Jokainen valmistettu sähköauto tuottaa tällä hetkellä valmistajalle tappiota 3000–8000 euroa. Autoja on kuitenkin pakko työntää markkinoille päästötavoitteiden takia, vaikka sitten tappiolla ja voitto otetaan sitten isosta massasta muualta, Kallio huomauttaa.
Kysynnän kasvaessa valmistajat ehkä pääsevät tappioista, mutta tällä hetkellä sähköautoille ei ole markkinakysyntää niin paljon.
– Jos otetaan tuet pois jokaisesta maasta, niin ei sähköautoja myydä, ei niille ole vielä kysyntää ilman tukia. Kuluttajan näkökulmasta auton hankinta on aika paljon hinnasta kiinni, Kallio painottaa.
Hän kuitenkin muistuttaa, että sähköautoihin siirtymiseen on valtava poliittinen paine esimerkiksi Saksassa, missä myydään kolme miljoonaa autoa vuodessa. Jos päästötavoitteiden lisäksi aletaan sulkea polttomoottoriautojen pääsyä suuriin kaupunkeihin ilmanlaadun takia, niin kyllä se edistää sähköautojen yleistymistä.
Samalla se olisi haastava tekijä biopolttoaineelle. Kallio huomauttaa, että joka maassa se biopolttoaineiden suosio ei ole sama kuin Suomessa.
– Suomessa voidaan tehdä biodieseliä metsäteollisuuden tähteistä ja bioetanolikin on meillä jäteperäinen tuote, kun taas Saksassa biopolttoaineet on paljon huonommassa huudossa, hän sanoo.
Sekä biopolttoaineessa että sähköautossa on Kallion mukaan omat hyvät puolensa ja omat hidasteensa. Poliittista tahtoa on mennä molemmilla raiteilla eteenpäin, varsinkin Suomessa, mutta paljon hidasteita ja haasteita on matkalla vielä selvitettävänä.
– Jos valtio haluaa biokaasua, sähköautoja tai biodieseliä, niin kyllä valtion täytyy raottaa kukkaroansa. Muuten mennään muun maailman autoilun ja energialähteiden kehityksen mukana. Kyllähän sähköautot ja biopolttoaineet sitäkin kautta yleistyvät, mutta silloin ei kannata haihatella 250 000 sähköautosta vuoteen 2030 mennessä, Kallio vielä kerran painottaa.
Lue myös:
Ympäristöministeri Tiilikainen ei lupaa sähköautoille ostotukea
Kai Mykkänen: Meillä on ilmeinen tarve vauhdittaa loikkaa sähköautoihin
