Hänen mielestään suomalaisten naisten työelämämerkityksestä annetaan surutta kohtuuttoman synkkä kuva ja puhutaan puppua kotihoidontuen ongelmista.
– On irvokasta sivuuttaa perhevapaakeskustelusta kokonaan pois lapsi- ja perhelähtöinen arvokeskustelu ja puhua vain työllisyystavoitteista – ja niistäkin ohuilla, paikoin väärillä faktoilla. Suomalaiset naiset ansaitsevat arvostusta ahkeruudestaan elämän kaikilla saroilla, Annika Saarikko sanoo tiedotteessaan.
Hän huomauttaa, että 20-59-vuotiaiden lapsettomien miesten työllisyysaste on alhaisempi kuin vastaavan ikäisten perheellisten naisten.
– Eikö tämänkin pitäisi kiinnostaa meitä työvoiman näkökulmasta vähintään yhtä paljon? Suurta huolta on kannettava syrjäytymisvaarassa olevista pojista ja miehistä.
Saarikko viittaa väitteensä tueksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Minna Salmen analyysiin, jonka mukaan Suomen naisten työpanos kokoaikaiseksi työpanokseksi muutettuna on lähes sama kuin Ruotsissa, ja selkeästi edellä niin Norjaa kuin Tanskaakin.
Suomen sisälläkin naisten työllisyysaste on vain 0,8 prosenttiyksikköä alempi kuin miesten vuoden 2015 tilaston mukaan.
Saarikon mukaan perhevapaiden käytöstä syyllistetään naisia perusteettomasti.
– Sen on loputtava. Meidän on keskityttävä kehittämään Suomeen parempia mahdollisuuksia pienten lasten vanhempien osa-aikatyöhön sekä isien perhevapaiden laajempaan käyttöön. Tarvitsemme perheiden näkökulman huomioivan perhevapaauudistuksen, hän sanoo.
Kuluneella viikolla myös tutkijat Anna Pärnänen ja Olga Kambur totesivat Tilastokeskuksen Tieto ja trendit -julkaisussa, että jos Suomi alkaisi laskea vanhempien työllisyysasteet samoin kriteerein kuin Ruotsi, nousisi esimerkiksi alle vuoden ikäisten äitien työllisyysaste 15 prosentilla yhdessä yössä.
Tutkijoiden mukaan nyt keskustelussa tehdään pitkälle meneviä johtopäätöksiä eri maiden eroista kevein perustein.
– Onneksi monet tutkijat ovat nyt puuttuneet vallalla olevaan tilastojen pahoinpitelyyn, Saarikko toteaa.
