Vahvan oluen tulo ruokakauppoihin ei tuoreen tilastotutkimuksen mukaan aiheuttaisi olennaista muutosta alkoholiperäisten kuolemien määrään.
Tutkimuksen mukaan alkoholiperäisten kuolemien ilmaantuminen on Suomessa yhteydessä valtaosin viinojen eli kaikkien tislattujen alkoholijuomien kulutukseen, mutta vain vähäisessä määrin oluen tai viinin kulutukseen.
Helsingin yliopiston dosenttien Kari Poikolaisen ja Timo Alangon mukaan alkoholin kokonaiskulutus on voimakkaassa yhteydessä alkoholiperäisiin kuolemiin, koska viinojen kulutus on osa kokonaiskulutusta.
Yhteyksien arvioiminen ja ennustaminen on vaatinut aikasarjamenetelmien käyttöä. Poikolainen ja Alanko havaitsivat, että alkoholikuolemat, viinojen kulutus ja viinojen osuus kokonaiskulutuksesta kulkevat aikasarjoissa yhtä matkaa.
Viinojen kulutuksen selitysvoima oli suurempi vuosina 1992–2014 kuin koko tarkastelujaksolla vuosina 1969–2014.
Poikolainen ja Alanko tarkastelivat myös mahdollisuutta, jossa 4,8 – 5,5 prosenttisten juomien myynti sallittaisiin ruokakaupoissa ja THL:n ennustama kokonaiskulutuksen kuuden prosentin kasvu johtuisi pelkästään näistä juomista.
Tällöin alkoholiperäisten kuolemien määrän ennuste olisi seuraavan vuoden aikana 1 838, mikä olisi kolme kuolemaa vähemmän kuin viimeisin, vuotta 2014 koskeva tieto.
– Olennaista muutosta ei siis tapahtuisi. Julkisuudessa aiemmin esitetty THL:n arvio 150 lisäkuolemasta vaikuttaa tutkimuksemme perusteella ylimitoitelulta, Poikolainen ja Alanko arvioivat tiedotteessaan.
He muistuttavat lisäksi, että kaikkeen tilastolliseen ennustamiseen liittyy epävarmuutta, mutta THL:n ennusteen virhemarginaalia ei ole kerrottu. Heidän oman ennusteensa 95 prosentin luottamusväli on vähintään 1685 ja enintään 1991 kuolemaa.
Tutkimukseen ei ole Poikolaisen ja Alangon mukaan pyydetty eikä saatu ulkopuolista tukea.
