Eduskunta käsitteli torstaina illalla puolustusministeriön budjettipääluokkaa. Kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen ihmetteli keskustelussa, että nyt on yksi puolue, joka linjaa täysin toisella tavalla kuin muut.
– Vihreät linjasivat että asepalveluksesta tulisi tehdä täysin vapaaehtoista ja luopua sen kautta – itse olen sitä mieltä – koko maan puolustamisesta. He ovat linjanneet, että 75 000 riittäisi reservin kooksi ja siitä siis puolet olisi miehiä ja naisia, Timo Heinonen sanoi.
Vihreiden Touko Aalto vastasi katsoen, ettei asiaa olisi kuulunut ottaa esille.
– Ymmärtääkseni kysymys on nyt lähetekeskustelusta ministerille. Edustaja Heinonen tekee jonkinlaista omaa poliittista projektiaan tässä näin. Mitä tulee itse kysymykseen, niin vihreät pyrkivät katsomaan kauas tulevaisuuteen ja miettimään erilaisia skenaarioita, Touko Aalto sanoi.
– Nyt puhe on ensi vuoden budjetista, ja siihen tämä edustaja Heinosen puhe ei liity millään tavalla, Aalto jatkoi.
Paikalla olleet kansanedustajat hämmästyivät yritystä.
Sdp:n Mika Kari sanoi yhtyvänsä täysin Timo Heinosen esille nostamaan aiheeseen. Karin mukaan kaikki muut parlamentaariset ryhmät ovat hämmästelleet asiaa.
Keskustan Mikko Savola sanoi Touko Aallon ”kiemurtelua” ”silmiinpistäväksi”.
– Edustaja Aalto, kyllähän tämä nyt olennaisesti liittyy budjettikysymyksiin, resursseihin, siihen kuinka aiotaan maanpuolustus hoitaa ja riittävä rahoitus turvata!, Mikko Savola totesi.
Vihreiden Krista Mikkosen mukaan ”vihreiden tavoite vapaaehtoisesta asevelvollisuudesta on toki todella pitkän ajan tavoite eikä varmasti juuri tähän aikaan nyt osu”.
Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) totesi vihreiden turvallisuuspoliittisista linjauksista, että ”toivon todella, että ne ovat hyvinkin pitkän tähtäimen linjauksia”.
– Koska sen tyyppisellä määrällä mitä on mainittu reservin koosta, 75 000- 100 000, sillä määrällä ei koko maata puolusteta. Sitä paitsi tässä on vihreillä menneet vielä puurot ja vellit sekaisin: reservi ei ole sama asia kuin sodan ajan joukkojen määrä, Jussi Niinistö sanoi.
– Se on aivan lekkeripeliä ja toivon että tällaiset puheet… että kukaan vastuullinen poliitikko ei niitä enää vastaisuudessa levitä, ministeri jatkoi.
”Voidaan pitää seminaari”
Kokoomuksen Jaana Pelkonen sanoi vihreiden kantaa todellisuudesta vieraantuneeksi.
– Oli se tarkoitettu lyhyelle tai pitkälle aikajänteelle, pidän sitä erittäin todellisuudesta vieraantuneena – erityisesti nyt, jolloin monessa muussa maassa on ymmärretty, että Suomen nykyinen malli on se, johon tulisi pyrkiä ja joka on toimiva malli.
Vihreiden Touko Aalto sai uuden puheenvuoron ja jatkoi kantaansa, ettei asia kuulunut täysistuntoon.
– Ulko- ja turvallisuuspolitiikasta voidaan pitää erikseen seminaari. Ne ovat varmasti tervetulleita meidän kaikkien mielestä. Nyt käsitellään ymmärtääkseni ensi vuoden budjettia, Touko Aalto sanoi.
– Ja puoluevaltuuskunta pohtii meillä erilaisia pitkän aikavälin skenaarioita, ja eduskuntaryhmä pohtii tässä ja nyt ensi vuoden budjettia. Ne ovat kaksi eri asiaa myös. Emme elä yhden totuuden maassa. Ja minne unohtuivat, muun muassa edustaja Heinonen, ne puheet moniarvoisen ja moninaisen keskustelukulttuurin arvostamisesta?
Kokoomuksen Ben Zyskowicz vastasi haluavansa arvostaa moniarvoista keskustelua jatkamalla sitä.
– Ilmeisesti nämä ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme johtavat ajattelijat, kuten Heidi Hautala, Pekka Haavisto ja Ville Niinistö – joka ilmoitti myös itsensä johtaviksi ajattelijoiksi – eivät olleet paikalla, kun tämä kannanotto hyväksyttiin, koska tämä tavoite siitä, että asepalvelus perustuisi täyteen vapaaehtoisuuteen, on esimerkki siitä, minkälaisessa unelmahöttömaailmassa vihreät elävät, Zyskowicz sanoi.
– Kun vihreät pitävät ymmärrettävästi paljon meteliä Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta ja pitävät sitä riskinä Suomen turvallisuudelle, niin on pakko kysyä esimerkiksi edustaja Mikkoselta, kumpikohan on suurempi riski Suomen turvallisuudelle, Fennovoima vai se, että ajamme armeijamme alas.
Perussuomalaisten Jani Mäkelä huomautti, että ”me emme tässä salissa ole vieläkään saaneet vastausta, mikä on se pitkä aikaväli, jolla he suunnittelevat asevelvollisuusjärjestelmien käytännössä alasajoa”.
