Saksan talousministeri ja sosiaalidemokraattinen varakansleri Sigmar Gabriel ja Ranskan talousministeri Emmanuel Macron ehdottivat kesäkuun alussa pitkälle menevää fiskaaliunionia rahaliiton jäsenmaiden kesken.
– Euroalueelle luotaisiin oma julkinen velka, eurobondit ja budjetin menotaloutta rahoitettaisiin sen lisäksi yhteisötason verotuloilla, jotka kerättäisiin muun uassa Tobinin nimeä kantavalla eurooppalaisella finanssiverolla, joka kohdistuisi rahoitusliiketoimiin. Euroopan vakausväline (EVM) muuntuisi Euroopan valuuttarahastoksi IMF:n tyyliin. Minimipalkat harmonisoitaisiin, samoin yritysverot, todetaan Eurothinktank -ryhmän blogikirjoituksessa.
Eurothinktankin mukaan kyse on kehityksestä, jolla epämääräisen suuri osa kansallisista veroista ja menoista olisi suoraan euroalueen viranomaisen päätettävissä.
– Suomalaisten veroista ja etuuksista päättäisivätkin jotkut tahot Brysselissä eivätkä valitut edustajamme Helsingissä.
– Talousministerien suunnitelma vahvistaisi yhteisvastuuta euromaiden julkisesta velasta. Tämä on vastoin rahaliiton perussopimusta, Maastricht-sopimusta. Rahaliiton perussopimusta olisi siten muutettava, jos Italian, Ranskan ja kriisimaiden ajamat eurobondit tulevat.
Ryhmä arvioi aiemmin julkaisemassaan Euron tulevaisuus. Suomen vaihtoehdot (Libera 2014) -kirjassaan, että EU:n käynnissä olevat suunnitelmat vievät kohden niin sanottua fiskaalista federalismia, Yhdysvaltojen mallin mukaista budjettitaloutta.
– Yhteisötason budjetin menotalous nousisi tällöin yli 20 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Yhdysvaltojen liittovaltion muodostuminen kesti kymmeniä sukupolvia ja vaati muun muassa sisällissodan.
Ryhmän mukaan euroalue eroaa Yhdysvalloista eräällä merkittävällä tavalla.
– Yhdysvalloissa 1840-luvulta lähtien kongressin silloisella päätöksellä voimassa ollutta no-bailout-normia ei noudatettaisi Euroopan rahaliitossa. Euroalueella ajatellaan, että julkinen velka olisi yhteistä ja yhteisötason pelastusoperaatioin pelastettaisiin kriisimaat.
– Yhdysvalloissa osavaltiot puolestaan ovat oman lainsäädäntönsä kautta kieltäneet itseltään velkaantumisen, koska liittovaltio on linjannut että se ei pelasta ylivelkaantuneita osavaltioita. Useimmissa osavaltioissa on lakiin kirjattu vaatimus tasapainotetusta budjetista. Samoin on asianlaita toisen menestyksellisen taloudellisen federaation, Sveitsin osalta. Useimmat sen kantonit ovat rajoittaneet velkaantumismahdollisuuttaan.
Ryhmä katsoo, että Yhdysvaltojen ja Sveitsin esikuvat ovat kuitenkin petolliset, koska ne ovat hyvin pitkällisen yhteiskunnallisen kehityksen tulos.
– Euroalue tarvinnee vähintään 50 vuotta, jotta siitä kehittyisi vastaava ja toimiva federaatio. Eurojärjestelmä luotiin siten vähintään tämän verran liian aikaisin! Merkillistä kyllä eräät poliitikot ja heidän neuvojansa näyttävät näkevän euron aikaansaamisen merkkinä siitä, etteivät euroalueen kansalaiset tarvitsisi muualla välttämättömäksi osoittautunutta pitkää kehityskaarta eikä heiltä olisi tarve kysyä, miten heidän yhteiskuntaansa hallitaan.
