Laulaminen virkistää dementiaa sairastavan muistia ja kohentaa mielialaa etenkin dementian alkuvaiheissa, osoittaa Helsingin yliopistossa tehty tutkimus.
Dosentti Teppo Särkämön johdolla tehty tutkimus osoittaa, että muistisairaiden kognitiivista ja emotionaalista toimintakykyä voidaan erityisesti dementian alkuvaiheessa tukea yhdessä omaisen tai hoitajan kanssa tapahtuvilla säännöllisillä musiikkiaktiviteeteilla, varsinkin laulamisella. Tutkimus on julkaistu arvostetussa Journal of Alzheimer’s Disease -lehdessä 8. joulukuuta 2015.
– Nämä tulokset voivat auttaa kehittämään dementiapotilaiden hoitoa ja kohdentamaan musiikin kuntouttavaa käyttöä tarkemmin dementian eri vaiheissa, Särkämö toteaa tiedotteessaan.
Tutkimukseen osallistui yhteensä 89 lievää tai keskivaikeaa dementiaa sairastavaa vanhusta yhdessä omaisen tai hoitajan kanssa. Osallistujat satunnaistettiin kolmeen ryhmään. Interventioryhmiin kuuluvat saivat 10 viikon musiikkivalmennusjakson, jossa keskityttiin joko tuttujen laulujen laulamiseen tai kuunteluun yhdessä, ja verrokkiryhmään kuuluvat saivat tavanomaista hoitoa ja kuntoutusta.
Aiemmin julkaistut yhdeksän kuukauden seurannan tulokset osoittivat, että musiikkiaktiviteetit paransivat muistisairaiden kognitiivisia toimintoja, kuten työmuistia, toiminnanohjausta ja orientaatiota, sekä lievensivät masentuneisuutta verrattuna tavalliseen hoitoon. (Särkämö & al. Gerontologist 2014)
Nyt julkaistussa artikkelissa tutkijat analysoivat kliinisten ja demografisten tekijöiden vaikutusta musiikkiaktiviteettien havaittuun kognitiiviseen ja emotionaaliseen tehoon tarkoituksenaan selvittää, millaiset muistisairaat hyötyvät musiikista eniten. Analyysissa huomioitiin taustatekijöinä dementian vaikeusaste ja etiologia, ikä ja asumistilanne sekä aiempi musiikkitausta.
Laulamisesta oli hyötyä työmuistille, toiminnanohjaukselle ja orientaatiolle etenkin alle 80-vuotiailla muistisairailla, joilla oli lieväasteinen dementia. Musiikin kuuntelun positiiviset kognitiiviset vaikutukset ilmenivät etenkin muistisairailla, joilla oli pidemmälle edennyt dementia ja jotka olivat laitoshoidossa.
Sekä laulaminen että musiikin kuuntelu myös vähensivät masennusoireita etenkin muistisairailla, joilla oli lieväasteinen Alzheimerin tauti.
Se, olivatko muistisairaat harrastaneet laulamista tai musiikkia aiemmin, ei vaikuttanut musiikki-interventioiden tehokkuuteen.
– Nyt kun dementiaa sairastavien määrä koko ajan lisääntyy ja terveydenhuollon resurssit samaan aikaan niukkenevat, on erityisen tärkeää löytää vaihtoehtoisia keinoja ylläpitää kognitiivista, emotionaalista ja sosiaalista toimintakykyä tässä väestöryhmässä, Särkämö kertoo.
– Näyttää siltä, että musiikki on hyödyllinen ja helposti toteutettava virike, jota voitaisiin käyttää laajalti dementian hoidossa ja kuntoutuksessa. Etenkin kognitiivisesti ja sosiaalisesti stimuloivat musiikkiharrastukset, kuten laulaminen yhdessä, vaikuttavat lupaavilta keinoilta ylläpitää muistin toimintaa dementian alkuvaiheissa.
Tutkimuksen toteutuksesta vastasivat Helsingin yliopiston Käyttäytymistieteiden laitoksella toimiva Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö sekä Miina Sillanpään säätiö yhteistyössä Helsingin ja Espoon kaupunkien, Helsingin Seniorisäätiön ja Helsingin Alzheimer-yhdistyksen kanssa.
