– Nuohoojilla pitäisi uuden lainsäädännön myötä olla jokin yhdessä sovittu tapa ilmoittaa pelastuslaitoksille nuohotut taloudet. Viranomaiselle syntyisi silloin tieto myös nuohoamattomista talouksista. Pelastuslaitokset voisivat sitten toimia parhaaksi katsomallaan tavalla niin, että paloturvallisuus aidosti paranisi, toteaa Finanssialan Keskusliiton turvallisuusasioista vastaava asiantuntija Petri Mero tiedotteessaan.
Nuohoojat ovat käytännössä ainoita, jotka kurkistelevat savupiippuihin ja hormeihin niiden rakentamisen jälkeen. Nuohoojilla on ammattitaito huomata rakenteisiin aikojen saatossa tulleet viat, kuten halkeamat.
– Tulisijojen ja hormien rakenteissa olevat viat ovat pahimmillaan hengenvaarallisia. Niiden korjaamista ei voi lyödä laimin. On olemassa se vaara, että kiinteistönomistaja ei ota virheilmoitusta vakavasti tai ymmärrä sen sisältöä. Virheen korjaamiseen pitäisi olla olemassa jokin kannustin, Mero tuumaa.
FK muistuttaa, että vikojen korjaaminen on talonomistajan vastuulla. Suomessa suuri osa tulisijallisista kotitalouksista jää tällä hetkellä nuohoamatta.
Piirinuohousalueilla joka viidettä tulisijallista taloutta ei ole nuohottu, vapaan nuohouksen alueella vain kolme viidestä tulisijasta on nuohottu. Nykyisin vakituisen asuinrakennuksen tulisijat on nuohottava vuoden välein ja vapaa-ajan asunnon tulisija kolmen vuoden välein.
Piirinuohousjärjestelmässä pelastuslaitos on kilpailuttanut alueensa nuohoustyön ammattitutkinnon suorittaneelle yrittäjälle ja vapaan nuohouksen alueella kiinteistönomistaja saa itse valita, miltä ammattitaitoiselta yrittäjältä nuohouspalvelun hankkii.
Nykyjärjestelmään saattaa tulla muutoksia, sillä sisäministeriö on uusimassa nuohousta koskevaa lainsäädäntöä.
