Briteille ei enää riitä, että lapset oppivat koulussa laskemaan prosenttilaskuja, puhumaan vieraita kieliä tai koodaamaan. Taidoilla ei elämässä kuitenkaan tee mitään, jos lapsen luonne ei ole kunnossa. Siksi lapsen luonteen vahvistaminen on kuulunut Britannian opetusministeriön kärkitavoitteisiin jo vuoden verran (HS 9.10.).
Ison-Britannian opetusministeriö on varannut luonnekasvatukseen rahaston kautta 3,5 miljoonaa puntaa eli liki viisi miljoonaa euroa. Brittiviranomaisten tavoitteena on, että lapsista tulisi sinnikkäämpiä, pitkäjänteisempiä ja luottavaisempia omiin kykyihinsä. Tavoiteltaviin luonteenpiirteisiin kuuluvat myös kunnianhimo, rehellisyys, ystävällisyys ja suvaitsevaisuus.
Kun luonne on kunnossa, lasten koulu sujuu paremmin, mutta ennen kaikkea luonnekasvatuksella haetaan eväitä elämää varten. Britit uskovat, että lujaluonteinen lapsi osallistuu yhteiskunnan rakentamiseen, eikä jää sohvan pohjalle makaamaan. Samalla myös brittilasten työmarkkina-asema vahvistuu.
Samana päivänä ilmestyneessä Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä on artikkeli Suomessa yleistyneistä, lasten hyvinvointipalveluihin erikoistuneista yrityksistä. Maksullisilla kursseilla lapset ja nuoret opettelevat hallitsemaan tunteitaan ja puhumaan niistä, rauhoittumaan ja olemaan tietoisia omasta olemisestaan. Olemaan läsnä.
Hektisen elämän vastapainoksi kehitetty mindfulness hiipii näin myös lasten arkeen.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan torstaina julkaisema tuore raportti työn murroksesta antaa polttoainetta keskustelulle, millaisessa maailmassa lapsemme tulevaisuudessa työskentelevät. Kun työ muuttuu entistä joustavammaksi ja sirpaleisemmaksi, ja kun keskipalkkainen työ häviää korkeasti palkatun asiantuntijantyön ja matalapalkkaisten palvelualojen välistä, tulevaisuuden työntekijöiltä vaaditaan entistä enemmän luonteenlujuutta, vuorovaikutustaitoja ja muuntautumiskykyä pärjätäkseen työmarkkinoilla.
Vanhempana miettii jatkuvasti, miten lapsiaan voisi valmistaa aikuisuuteen. Monelle äidille tai isälle omakin tulevaisuus on tänä päivänä yksi suuri kysymysmerkki. Tähän rakoon iskevät erilaiset palveluntarjoajat, joilta vanhemmat ostavat itselleen mielenrauhaa samalla kun lapset saavat valmiuksia tunteiden hallintaan tai vaikkapa apua läksyjen tekoon.
Patenttiratkaisuja paremman tulevaisuuden varmistamiseksi ei ole, mutta ainakin yhden neuvon saa ilmaiseksi: Ole myös itse läsnä. En haluaisi joutua lukemaan enää toiste uutista vaiti pysyvistä kolmevuotiaista, joiden kielen kehitys on viivästynyt koska omat vanhemmat eivät puhu lapsilleen vaan he roikkuvat jatkuvasti sosiaalisessa mediassa (Yle 6.10.). Kaikkea ei satasia maksavilla luonnekursseillakaan pysty paikkaamaan.
Kirjoittaja on Nykypäivän ja Verkkouutisten toimituspäällikkö.
