X
SULJE MAINOS
Hallituksen käynnistämää ulkomaalaislainsäädännön ja lupamenettelyiden kehittämishanketta on Keskuskauppakamarin mukaan vietävä vauhdilla eteenpäin. Maahanmuuttoviraston ovi Helsingissä. LEHTIKUVA/ANTTI AIMO-KOIVISTO

Yritykset lisäisivät työperäistä maahanmuuttoa

Yrityksistä 60 prosenttia haluaa hallitukselta toimia Suomessa olevien maahanmuuttajien työllistämiseksi.

Lähes puolet kauppakamarien kyselyyn vastanneista yrityksistä pitää työperäisen maahanmuuton lisäämistä tärkeänä tai erittäin tärkeänä keinona osaavan työvoiman turvaamiseksi. Lähes 60 prosenttia vastanneista kaipaa hallitukselta toimia, joilla Suomessa olevien maahanmuuttajien työllistymistä parannetaan.

Tiedot käyvät ilmi kauppakamareiden jäsenyrityksille tehdystä kyselystä, johon vastasi lähes 1 300 yritystä eri puolilta Suomea.

– Yritysten kasvu ja sitä myöten Suomen talouskasvu eivät pääse vauhtiin ilman osaajia. Ratkaisuja on haettava pikaisesti ja yksi keskeinen ratkaisu on työperäisen maahanmuuton helpottaminen, Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Mikko Valtonen sanoo.

Keskuskauppakamari on jo aiemmin ehdottanut maahanmuuttoon liittyviä nopeita toimia, joihin hallitus voi tarttua heti budjettiriihessä.

– Yritysten akuuttia osaajapulaa voidaan helpottaa muun muassa tukemalla rekrytointia ulkomailta, poistamalla saatavuusharkinta, joustavoittamalla maahanmuuttajien kielikoulutusta ja turvaamalla riittävät resurssit oleskelulupien nopeaan käsittelyyn. Näillä keinoilla voidaan nopeasti avata kansainvälisten osaajien potentiaalia laajemmin suomalaisten yritysten käyttöön, Valtonen sanoo.

Hallitus tavoittelee vuoteen 2030 mennessä työperäisen maahanmuuton kaksinkertaistamista ja ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrän kolminkertaistamista. Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan nämä ovat minimitavoitteita, joihin pitäisi päästä nopeammin ja sen jälkeen asettaa tavoitteet vielä korkeammalle.

– Hallituksen käynnistämää ulkomaalaislainsäädännön ja lupamenettelyiden kehittämishanketta on vietävä vauhdilla eteenpäin. Maahanmuuttoa edistävien nopeiden toimien lisäksi meidän on pystyttävä muuttamaan maahanmuuton rakenteita ja asenteita. Oleskelulupaprosesseja on yksinkertaistettava, käsittelyn automatisaatiota on lisättävä, sähköinen tunnistautuminen on saatava käyttöön, lupamaksujen on oltava kilpailukykyiset, luotetuille työnantajille pitää tehdä pikakaista ja D-viisumi on saatava laajasti käyttöön, listaa Valtonen.

Noin 40 prosenttia yrityksistä on rekrytoinut ulkomaalaisia osaajia viimeisen viiden vuoden aikana. Sama noin 40 prosenttia aikoo rekrytoida jatkossakin ulkomaalaisia osaajia.

Kyselyn tulosten perusteella moni yritys hyödyntää ulkomaalaisia osaajia, mutta vielä on paljon potentiaalia hyödyntämättä. Keskeistä on panostaa siihen, että yritysten valmiudet ulkomaalaisten osaajien rekrytoimiseen parantuvat. Samalla on hyvä pohtia sitä, pitääkö suomen kielen osaamisen olla tiukka vaatimus, vai voisiko esimerkiksi englannilla pärjätä.

Keskuskauppakamarin mielestä osaamiseen perustuvan maahanmuuton määrällisen kasvattamisen lisäksi pitää keskittyä myös jo Suomessa olevien maahanmuuttajien työllistymiseen. Suomessa olevat maahanmuuttajat ovat iso työvoimaresurssi, joka on saatava laajemmin työelämään. Tämä edistää kotoutumista ja auttaa samalla ratkaisemaan osaajapulaa.

Kauppakamareiden kyselyyn vastanneista yrityksistä lähes 60 prosenttia pitää hallituksen toimia Suomessa olevien maahanmuuttajien työllistämiseksi tärkeänä tai erittäin tärkeänä osaavan työvoiman turvaamiseksi.

Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan suomalaista kotouttamisen mallia pitää kehittää, keskeisenä tavoitteena maahanmuuttajien nopeampi työllistyminen.

– Työllistyminen on yksi keskeisimmistä asioista kotoutumisessa. Meidän pitäisi mennä enemmän siihen suuntaan, että maahanmuuttajat pyritään saamaan nopeasti kiinni työelämään ja sen jälkeen työn ohessa panostetaan kotouttamiskoulutukseen, erityisesti joustaviin kieliopintoihin, sanoo Valtonen.

Kauppakamarien kysely tehtiin 23.-25.8.2021. Kyselyyn vastasi 1 297 kauppakamarien jäsenyritystä. Vastauksia kertyi kaikilta toimialoilta ympäri Suomen sekä kaiken kokoisista yrityksistä. Suurin osa yrityksistä on työnantajayrityksiä, yksinyrittäjiä oli 2,9 % vastanneista. Kyselyn ensimmäinen osa julkaistiin 2.9.2021.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt