Suomen Yrittäjät (SY) esittää valvovaa viranomaista tarkkailemaan maksuaikojen noudattamista yritysten välisissä sopimuksissa, todetaan SY:n uutisartikkelissa.
Suomen kansallista maksuaikalakia muutettiin vuoden 2015 toukokuussa. Lain mukaan elinkeinonharjoittajien välisissä saatavissa maksuaika saa ylittää 30 päivää vain, jos siitä on sovittu osapuolten välillä. Yksipuolinen sanelu ei riitä.
– Esitetyllä muutoksella haluttiin lyhentää yritysten välisiä maksuaikoja rajoittamatta kuitenkaan mahdollisuutta tarpeen mukaan sopia halutun pituisista maksuajoista, sanoo Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen.
Yhä useammalla pk-yrityksellä on ongelmia pitkien maksuaikojen kanssa. Toukokuussa toteutetun Yrittäjägallupin mukaan 27 prosenttia vastaajien asiakasyrityksistä on pidentänyt maksuaikoja kahden edellisen vuoden aikana. Maksuajat ovat pidentyneet viimeisten muutaman vuoden aikana entisestään.
Yrittäjägallupien tulosten perusteella merkittävä osa pienistä ja keskisuurista yrityksistä katsoo, ettei sopiminen yli 30 päivän maksuajasta ole aitoa sopimista. Erityisesti suurempien yritysten kerrotaan sanelevan pitempiä maksuaikoja lain vastaisella tavalla.
– Esimerkiksi sesonkikaupassa on tavanomaista, että kauppias maksaa laskunsa tavarantoimittajalleen useita kuukausia tavarantoimituksen jälkeen. Pidimme tärkeänä, että maksuaikasääntelyä kehitetään siten, että väärinkäytöksiin voitaisiin tehokkaasti puuttua. Täten oli tärkeää, että sääntely saatiin silloisen Antti Rinteen (sd.), nykyisen Sanna Marinin (sd.) hallitusohjelmaan. Nykyinen hallitus onkin sitoutunut siihen, että maksuaikalainsäädäntöä tarkastellaan uudelleen, Toivonen painottaa.
Suomen Yrittäjät on saattanut pk-yrityskentän huolet oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r.) tietoon.
– Olemme esittäneet, että lain noudattamista varten tulee asettaa valvova viranomainen. Tämä voisi olla esimerkiksi Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Yrittäjät voisivat olla viranomaiseen yhteydessä ja ilmiantaa lainvastaiset menettelyt tarvittaessa nimettömästi. Yrittäjät toivovat lähes poikkeuksetta, että asia hoidettaisiin heidän puolestaan niin, ettei yrityksen nimeä mainita, Toivonen sanoo.
