Tehtaan savupiippuja pakkaspäivänä Oulussa. LEHTIKUVA / EIJA KONTIO

Yrittäjät vaativat ilmastotoimilta kustannustehokkuutta

Kansantalouden kilpailukyky ja hyvinvointivaltion palvelut halutaan kyetä säilyttämään.

Suomen Yrittäjien mielestä on tärkeää, että ilmastonmuutosta hillitään kustannustehokkaasti eli päästövähennykset saavutetaan mahdollisimman pienillä kustannuksilla.

- Näin pystytään säilyttämään kansantalouden kilpailukykyä ja turvaamaan keskeiset hyvinvointivaltion palvelut, ekonomisti Sampo Seppänen Suomen Yrittäjistä toteaa järjestön tiedotteessa.

Hänen mukaansa yrittäjille avautuu laajasti mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta hillitsemistoimet tulee tehdä niin, että kansantalous ja yritykset kärsivät siitä mahdollisimman vähän.

Nykyinen ilmastopolitiikan kehys tuottaa hänen mukaansa laajasti tehottomuutta, jolloin paine julkiselle taloudelle vaan kasvaa.

- Korkeammalla hiilidioksidin hinnoittelulla ja uuden teknologian kehittämiseen satsaamalla saavutetaan kustannustehokkaimmat ratkaisut, Seppänen painottaa.

Euroopan unionin ilmastopolitiikka on hänen mukaansa monimutkaisesti ja tehottomasti rakennettu. Tästä syntyy turhia kustannuksia.

Myös kotimaan tehottomat tuet ja liiallinen sääntely yrityksille johtaa Seppäsen mukaan usein turhiin kustannuksiin. Samat ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa edullisemmin riittävällä päästöhinnoittelulla.

Hänen mukaansa on myös esimerkkejä siitä, kuinka säädöksillä ja niiden tulkinnoilla hidastetaan puhtaitten ratkaisujen yleistymistä.

Seppäsen mielestä keskeisiä keinoja on tehostaa EU:n päästökauppaa ja kiristää päästöjen verotusta. Näin saastuttajat joutuvat maksamaan enemmän aiheuttamistaan päästöistä.

- Ilmastopäästöjen voimakkaammalla hinnoittelulla mahdollistetaan työn ja yrittämisen verotuksen keventäminen, jotka kannustavat työntekoon ja turvaavat kilpailukykyä.

Suomen tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä edellyttää hänen mukaansa laajasti myös verotuksellisia toimia.

Seppänen huomauttaa, että liikenteessä verotus on jo korkealla. Liikennepolttoaineiden päästöjen verotus on Suomessa seitsemän kertaa korkeampi kuin keskimäärin muilla talouden sektoreilla. Päästökaupalla ja lämmityssektorilla on kautta linjan paljon kirittävää.

Muun muassa kivihiiltä ja maakaasua tuetaan Seppäsen mukaan verotuksellisesti sähkön ja lämmityksen yhteistuotannossa. Ilmastopäästöjä aiheuttavasta jätteenpoltosta ei makseta päästöveroa. Fossiiliset polttoaineet saavat yhä tukea energiaintensiivisessä teollisuuden veronpalautusten yhteydessä. Kaiken lisäksi tämä tuki syrjii pk-yrityksiä.

- Näihin haitallisiin tukiin on syytä puuttua. Tukipolitiikka olisi suunnattava enemmän uuden teknologian panostuksiin, Seppänen painottaa.

Myös liikenteessä täytyy hänen mielestään tehdä lisää päästövähennystoimia. Auto- ja ajoneuvoverotuksen päästöporrastusta jyrkentäminen ohjaisi kuluttajia hankkimaan vähäpäästöisempiä kulkuneuvoja.

- Raskaassa liikenteessä etenkin biopolttoaineet ovat mahdollisuus, Seppänen huomauttaa.

Suomen Yrittäjt on julkaissut raportin Ilmastonmuutos muokkaa markkinoita.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt