Asiakas tutkii ilmoituksia työvoimakoulutuksesta työ- ja elinkeinotoimistossa Helsingissä 2012. LEHTIKUVA / JARNO MELA

Yrittäjäkoulutuksen jälkeen vain joka kymmenes sai tuloja ja niitäkin vähän

Koulutuksen tuloksellisuutta jarruttavat VTV:n mukaan yrittäjyyden aloittamisen riskit.

Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV on arvioinut ammatillisena työvoimakoulutuksena järjestettyä yrittäjäkoulutusta. Viraston mukaan koulutus on parantanut siihen osallistuneiden työllistymistä, mutta yrittäjänä ansaitut tulot ovat jääneet pieniksi ja yritystoiminnan aloittamiselle on esteitä.

Yrittäjäkoulutus on tarkastuskertomuksen mukaan parantanut osallistujien työllistymisen todennäköisyyttä keskimäärin 10 prosenttiyksiköllä, kun koulutuksen päättymisestä oli kulunut noin puolesta puoleentoista vuotta.

Yrittäjätuloja sai tarkastelujakson lopussa kuitenkin vain joka kymmenes arvioinnissa mukana olleista, ja tuloja kertyi keskimäärin vain 800 euroa henkilöä kohden.

VTV:n johtava tuloksellisuustarkastaja Osmo Halonen arvioi, että yrittäjäkoulutuksen tuloksellisuutta jarruttavat yrittäjyyden aloittamisen riskit.

– Yhtenä esteenä on ollut se, että yrittäjyyttä ja työttömyysturvaa on vaikeaa sovittaa yhteen. Tätä kuitenkin helpottaa tämän vuoden alussa voimaan tullut laki työttömyysturvalain muuttamisesta. Sen mukaan työnhakija voi toimia yrittäjänä neljän kuukauden ajan yritystoiminnan aloittamisesta menettämättä työttömyysetuuttaan, Halonen kertoo.

VTV:n laskelmien mukaan yrittäjäkoulutukseen on kohdennettu viime vuosina kansallisia varoja vuosittain noin kolme miljoonaa euroa. Koulutuksen suorittaa noin 3 000 henkilöä vuodessa, eli koulutukseen käytetään keskimäärin tuhat euroa opiskelijaa kohti. Koulutukset ovat keskimäärin vain noin kuukauden mittaisia, joten henkilökohtainen ohjaus jää vähäiseksi.

VTV selvitti myös yrittäjäkoulutuksen järjestämiskäytäntöjä. Ely-keskusten ja te-toimistojen keskinäinen yhteistyö sekä niiden koulutusasiantuntijoiden Osaava Suomi -verkoston toiminta osoittautuivat onnistuneiksi. Hyviä käytäntöjä ovat olleet verkkokoulutukset yli aluerajojen ja koulutuksen jälkeiset infotilaisuudet, jotka toimivat koulutettujen vertaistapaamisina. Koulutuksen hankintakäytännöt olivat yhtenäisiä eri ELY-keskusten alueilla.

– Hyviä käytänteitä voidaan hyödyntää koulutuspalvelujen kehittämistyössä ja työllistymisen edistämisessä, kun koulutuspalvelutehtävät siirtyvät maakunnille vuoden 2020 alussa maakuntauudistuksen yhteydessä. Jatkossa on syytä kiinnittää vielä lisää huomiota työvoimakoulutuksen tavoitteisiin, seurantaan ja vaikutusten arviointiin, Halonen toteaa.

VTV:n arviossa tarkastelujaksona olivat vuodet 2011–2015. Tarkastelun kohteena kaikki vuoden 2013 lopussa työttöminä olleet henkilöt, jotka osallistuivat yrittäjäkoulutukseen vuonna 2014. Vertailuryhmänä oli yhtä monta työtöntä, jotka eivät osallistuneet yrittäjäkoulutukseen tai muuhun työllistymistä edistävään toimenpiteeseen.

Kommentit