– Kello tikittää, ja lähivuodet ovat kriittisiä. Siksi tarvitsemme jatkuvaa painetta ilmastotoimien parantamiseen nimenomaan 2020-luvulla, ja nyt päätetty vuosittainen tarkastelu tuo tätä, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) sanoo.
Kokouksessa saatiin yli viiden vuoden työn jälkeen valmiiksi Pariisin sopimuksen sääntökirja, mikä Mikkosen mukaan osoittaa, että maailman maat pystyvät yhteistyössä löytämään ratkaisuja ilmastokriisin torjumiseen.
Pariisin sopimuksen sääntökirja täydentyi kansainvälisiä markkinamekanismeja koskevilla säännöillä. Säännöillä pyritään estämään samojen päästövähennysten käyttämistä kahden eri maan kansallisiin tavoitteisiin, ja varmistamaan, että päästövähennyshankkeet ovat lisäisiä muihin toimiin nähden.
Kompromissiratkaisu sallii kuitenkin vanhojen, Kioton pöytäkirjan aikaisten päästövähennysyksiköiden rajatun käytön Pariisin sopimuksen kaudella 2030 saakka. EU ja Suomi ajoivat vaihtoehtoa, jossa edellisen kauden yksiköitä ei olisi hyväksytty lainkaan Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseen.
– Mekanismin säännöt ovat kaukana täydellisistä, mutta niillä pystytään välttämään kaksoislaskentaa. Nyt saavutettu tulos antaa mahdollisuuden valtioiden välisen markkinaehtoisten päästövähennysratkaisujen kehittämiseen, eikä toteutus jää yksin vapaaehtoisen hiilimarkkinan varaan. Paljon yksityiskohtia jäi myöhemmin neuvoteltavaksi, neuvotteleva virkamies Tuomo Kalliokoski sanoo.
– Päästövähennyksiä on helppo mitata, mutta sopeutumisen onnistumiselle meillä ei ole mitään mittareita. Nyt aloitamme yhteisen työn sen eteen, sanoo Mikkonen, joka neuvotteli sopeutumiskysymyksistä EU:n puolesta.
Jatkossa kansalliset päästövähennyssitoumukset tulisi antaa yhteismitallisesti. Vuonna 2025 annettavien sitoumusten tavoitevuoden tulisi olla kaikille sama 2035. Myös tämä helpottaa yhteisen tavoitteen saavuttamisen seurantaa ja arviointia sekä Pariisin sopimuksen viisivuotistarkasteluja.
Maat sitoutuivat nopeuttamaan irtautumista hiilenpoltosta sekä luopumaan tehottomista fossiilituista. Lisäksi päätöksessä korostetaan luonnonsuojelun ja ekosysteemien ennallistamisen merkitystä Pariisin sopimuksen tavoitteen saavuttamisessa.
– Hiilenpolton vähentäminen on nyt ensimmäistä kertaa mainittu YK-tekstissä. Se on tärkeä signaali, vaikka olisimme toivoneet vahvempaa kirjausta. Pidän merkittävänä myös luonnonsuojelun ja ennallistamisen korostamista. Ilmastokriisiä ja luontokriisiä ei voi ratkaista erillään – tämä on hyvä tunnustaa myös Kunmingin suuren luontokokouksen alla, Mikkonen toteaa.
Varsinaisen kokouspäätöksen lisäksi Glasgow’ssa julkaistiin useita päästöjä vähentäviä aloitteita. Suomi liittyi mukaan muun muassa metsäkadon pysäyttämistä sekä liikenteen päästöjen ja metaanipäästöjen vähentämistä koskeviin aloitteisiin ja julkilausumiin. Aloitteet tukevat kansainvälistä työtä päästöjen vähentämiseksi ja kirittävät maita myös niiden omissa kansallisissa sitoumuksissa.
