Jos koronapotilaiden hoitoa jatketaan nykyisellä korkealla prioriteetilla muun potilashoidon osana, muiden sairauksien hoitovelka kasvaa, varoittaa HUS:n ylilääkäri Eero Hirvensalo.
Hänen mukaansa toinen vaihtoehto on hyväksyä uuden sairauden aiheuttama ylimääräinen ja budjetoimaton rasite sairaaloiden muun toiminnan lisänä.
– Koska sairaaloiden nykykapasiteetti on tähän riittämätön, olisi tarkasteltava mahdollisuutta perustaa erilliset koronayksiköt alueellisesti siten, että koronapotilaiden sairaalahoito voidaan eriyttää muusta erikoissairaanhoidon toiminnasta. Tämä malli edellyttäisi sopivien sairaalatilojen, välineiden ja henkilöstön järjestämistä ja myös erityisrahoituksen turvaamista, Hirvensalo toteaa Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa.
– Järjestely voisi parhaimmillaan johtaa muiden sairauksien hoidon osalta normaalin sairaalatoiminnan paluuseen, henkilöstöpaon virran kääntymiseen takaisin sairaaloihin ja hoitovelan purkuun.
Koronapandemiaan on hoidettu Suomessa yli puolitoista vuotta. Hirvensalon mukaan ennen rokotteiden saapumista tehdyt taudin leviämisen rajoitustoimet olivat tehokkaita. Terveydenhuollon kapasiteetti on ollut riittävä koronapotilaiden hoitamiseksi koko pandemian ajan.
Toimintamalli on aiheuttanut kuitenkin kapasiteetin laskua muilla tärkeillä terveydenhuollon sektoreilla. Sairaaloiden kuormitus on jo syksyn aikana vakiintunut odotettua korkeammalle tasolle. Toimintoja on jouduttu mukauttamaan tähän.
– Näköpiirissä on vähintäänkin tuhansien, ellei kymmenientuhansien rokottamattomien henkilöiden vakava sairastuminen lähivuosina, jos rokotusvastaisuus säilyy nykyisellä tasollaan, Hirvensalo kirjoittaa.
– Tästä aiheutuu pysyvä tuotantohäiriö tärkeille terveydenhuollon osa-alueille, jos koronapotilaiden hoito järjestetään nykyisellä tavalla. Kehityksen salliminen näin ei ole lääketieteellisesti arvioiden oikein.
LUE MYÖS:
