X
SULJE MAINOS
Poliisi ja poliisiauto Helsingissä. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Yle: Katujengien toiminta kovenee

Pääkaupunkiseudulla on vajaat kymmenen katujengiä, joihin kuuluu kaikkiaan noin sata parikymppistä miestä.

Näin arvioi ammattimainen rikollisuus -toimintojen johtaja Markku Heinikari Helsingin poliisilaitokselta Ylen uutisille.

Helsingin, Espoon ja Vantaan poliisilaitokset sekä keskusrikospoliisi (KRP) ovat tehneet yhteistyötä saadakseen kattavan tilannekuvan pääkaupunkiseudun jengeistä. Heinikarin mukaan poliisin määritelmä katujengeistä perustuu poliisin havaintoihin eri ryhmien muodostumisista, ryhmien välisistä vakavista väkivallanteoista sekä ryhmien leimautumisesta tiettyihin kaupunginosiin ja näillä alueilla tapahtuvaan huumeiden katukauppaan.

Vahvan kaupunginosaidentiteetin lisäksi katujengejä yhdistää roadman-ilmiö ja gangsta rap -musiikki. Rap-biiseissä on voimakkaasti rikollisuutta ja väkivaltaa ihannoivia sekä toisia ryhmiä mollaavia sanoituksia. Nokittelu jatkuu sosiaalisessa mediassa ryhmien välillä, missä omaa kaupunginosaa tai esimerkiksi sen postinumeroa korostetaan.

– Huolestuttava piirre on se, että some-nokittelu on konkretisoitunut vakavina väkivallantekoina ryhmien välillä reaalimaailmassa. Emme ole missään nimessä tuomitsemassa musiikkilajia, mutta se vaikuttaa näiden ryhmien osalta luovan tiettyjä rintamalinjoja, jotka ovat kadulla nähtävissä, kertoo Heinikari.

Katujengeissä on mukana nuoria, jotka levittävät huumeita tietyillä alueilla katukaupassa ja netin kautta. Heillä voi olla yhteyksiä järjestäytyneisiin rikollisryhmiin.

Katujengit eivät silti ole automaattisesti rikollisryhmiä tai järjestäytynyttä rikollisuutta. Osa miehistä voi olla mukana jengissä esimerkiksi musiikin ja kavereiden vuoksi, eivätkä he tee rikoksia. Jengi saattaa silti olla oivaa maaperää järjestäytyneelle rikollisuudelle.

– Puhutaan parikymppisistä nuorista, joista osalla on taustaa useista väkivaltarikoksista ja huumausainerikoksista. Kun katsotaan 5–10 vuotta eteenpäin, tilanne voi olla toisenlainen, Heinikari toteaa.

Heinikarin mukaan katujengien toiminta on muuttunut radikaalisti huonompaan suuntaan syksyn aikana. Viime vuoden ja tämän vuoden aikana poliisi on seurannut huolestuneena nuorten teräaseiden käytön yleistymistä. Nyt joidenkin katujengeihin liittyvien henkilöiden kynnys käyttää ampuma-asetta vaikuttaa alentuneen selkeästi.

Heinikarin mukaan suurimmalla osalla katujengeihin kuuluvista miehistä on maahanmuuttajatausta ensimmäisessä tai toisessa polvessa eli heidän vanhempansa tai he itse ovat syntyneet Suomen ulkopuolella.

Jengit eivät kuitenkaan pääsääntöisesti kietoudu minkään tietyn taustamaan tai kielen ympärille, vaan nuorilla on juuria eri puolilla maailmaa. Suuri osa katujengien nuorista on Suomen kansalaisia, ja he ovat kasvaneet Suomessa.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt