Viro on aloittanut taiteiden tukemisen maansa itäalueella virolaismyönteisen suhtautumisen lisäämiseksi, kertoo The New York Times.
Tuki näkyy esimerkiksi rahasummina ja huomiona venäläisalueiden kehittämiseen. Tuki perustuu pelkoon alueiden venäläisvähemmistöjen myönteisestä suhtautumisesta Venäjään.
Taide on keskeinen osa strategiaa. Itä-Virossa sijaitsevasta Narvasta halutaan tehdä Euroopan Unionin kulttuuripääkaupunki vuonna 2024. Kampanjaa johtava Helen Sildna on kuvannut ohjelmaa puolustusnäkökulmasta ”pehmeäksi voimaksi”.
– Puolustusnäkökulmasta on erittäin tärkeää rakentaa onnellinen, vauras yhteisö, mutta inhimillisestä näkökulmasta se on hyvä asia joka tapauksessa, Sildna sanoo.
Venäjän toimia Krimillä kuvataan herätyskelloksi Virolle. Pelkona on, että Krimin tapahtumat voivat toistua Viron itäosissakin.
Ongelmaa pahentaa venäjänkielinen media, joka uutisoi jatkuvasti virheellistä tietoa Krimistä ja Ukrainasta. Narvan asukkaista 90 prosenttia on venäjänkielisiä.
Viron presidentti Kersti Kaljulaidin mukaan tarkoituksena ei kuitenkaan ole tehdä vastapropagandaa.
– Narvan asukkaat katsovat venäläisiä televisiokanavia ja me kaikki tiedämme kyllä, ettei Venäjällä ole vapaata mediaa – että uutiset ovat lähinnä propagandaa. Mutta me emme voi alkaa tuottaa vastaukseksi anti-propagandaa, koska sekin on omalla tavallaan propagandaa, Kaljulaid arvioi.
