– Suomen tulevaisuuden kannalta olennainen kysymys on julkisen talouden tasapainottaminen. Kestävä kasvu syntyy yritysten investoinneista ja yksityisen sektorin uusista työpaikoista, toteavat vientiteollisuuden järjestöt Kemianteollisuus, Metsäteollisuus ja Teknologiateollisuus.
Järjestöjen mukaan Sanna Marinin (sd.) hallituksen pitäisi palauttaa uskottavuus kehysmenettelyyn ja vastuulliseen talouspolitiikkaan.
– Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että julkisen talouden menot on saatava tasapainoon. Voimakas velkaantuminen heikentää yritysten toimintaympäristön ennustettavuutta, sillä se voi lisätä painetta tasapainottaa julkista taloutta veronkorotuksin.
Järjestöt muistuttavat, että velka voidaan maksaa kasvulla ainoastaan, kun yritykset investoivat ja työllistävät Suomessa, ja vientiin saadaan vauhtia.
– Oleellista onkin toteuttaa keväällä valmistuneen uudistuvan teollisuuden strategian sisältämiä toimenpide-ehdotuksia nykyistä laajemmin.
Kasvu tulee tutkimuksesta, tuotekehityksestä ja innovaatioista
Julkisten TKI-panosten pitkäjänteistä ja ennakoitavaa kasvattamista kohti kansainvälisesti kilpailukykyistä tasoa tulee vauhdittaa, jotta yksityisen ja julkisen sektorin TKI-intensiteetti nousee yhteensä neljään prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä.
Tämä edellyttää vuosittain noin 150 miljoonan euron lisäystä julkiseen innovaatiorahoitukseen sekä T&K-verokannustimen laajentamisen kattamaan yritysten oman ja muilta tahoilta ostetun TKI-toiminnan kulut.
– Pitkäjänteistä, hallituskausia ylittävää rahoitusta tulee suunnata erityisesti yritysvetoisille kumppanuuksille, joissa huomioidaan erikokoiset yritykset, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset, vientiteollisuus toteaa yhteisessä tiedotteessaan.
Kaikki toimet tukemaan työllisyyden kasvua
Hallitus linjasi kevään kehysriihessään 110 miljoonan euron julkista taloutta tasapainottavista työllisyystoimista vaalikauden loppuun mennessä.
– Toimet tulee nyt päättää budjettiriihessä eikä lykätä myöhempään. Konkreettisia toimia, joihin olisi syytä ryhtyä ovat muun muassa kannustinloukkujen purkaminen, työttömyysturvan porrastaminen sekä paikallisen sopimisen mahdollisuuksien lisääminen niin yritystasolle kuin työehtosopimusosapuolille lainsäädännön avaamisella. Lisäksi yritysten toimintamahdollisuuksia rajoittavat ja kustannuksia lisäävät työlainsäädäntöhankkeet on haudattava, jotta yritysten työllistämiskynnys ei nouse.
Osaavan työvoiman puute on jo monien vientiyritysten suurin kasvun ja uudistumisen este. Yritykset tarvitsevat tähän yhteiskunnan aktiivista tukea etenkin rahoitusvaihtoehdoissa ja nopeuttamalla ja helpottamalla lupaprosesseja.
Kansainvälisten osaajien rekrytointi tulee tehdä nykyistä sujuvammiksi D-viisumin sekä digitaalisen tunnistautumisjärjestelmän avulla.
– Kestävän kasvun ohjelman rahoitusta tulee kohdentaa suoraan yritysten täydennys- ja muuntokoulutusmahdollisuuksiin. Myös oppisopimus on toimiva väylä uusien osaajien työllistämiseen ja henkilöstön jatkokouluttamiseen. Koulutuskorvauksen tulee kattaa työnantajille aiheutuvat kulut ja sen uudistukselle tulee suunnata lisää rahoitusta.
Pysyvää rahoitusta tarvitaan etenkin ammatilliseen koulutukseen.
– Korkeakoulujen uusia aloituspaikkoja tulee suunnata puolestaan luonnontieteellis-matemaattisten ja tekniikan alojen koulutuksiin, vientiteollisuus toteaa.
