Vaalimaan rajanylityspaikka Virolahdella. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Heikki Niemeläinen: Venäjän talouspakotteista asteittain eroon

Kirjoittajan mukaan luontevaa olisi siirtyä yksinomaan poliittisten pakotteiden piiriin.

Politiikan edistäminen talouspakotteiden avulla on tullut vakiintuneeksi tavaksi Euroopan unionissa.

Tapa ei ole ongelmaton. Se on usein ristiriidassa unionin muiden tavoitteiden kuten talouskasvun ja kansainvälisen kaupan esteiden purkamisen kanssa. Venäjälle asetetut talouspakotteet heikentävät talouden kasvua erityisesti Suomessa.

 Hallintomenettely pakotteissa

EU:n yleisten periaatteiden mukaan pakotteet ovat ennaltaehkäiseviä ja ei-rankaisevia välineitä, joiden avulla EU voi reagoida nopeasti poliittisiin haasteisiin ja tapahtumiin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan periaatteiden mukaisesti.

Päätökset pakotteista tekee kansallisvaltioiden EU-yhteistyöelin Eurooppa-neuvosto. EU:n perussopimuksen mukaan neuvosto määrittelee unionin lähestymistavan tiettyyn maantieteelliseen tai aihekohtaiseen kysymykseen. Lähestymistapa on sidottu toteuttamaan unionin perussopimuksessa lueteltuja tavoitteita, joita koskee täsmällinen luettelo.

Eurooppa-neuvosto tekee päätökset yksimielisesti. Jäsenvaltio voi pidättyä äänestämästä, jolloin se ei ole velvollinen soveltamaan enemmistön päätöstä. Pidättäytyminen tulee perustella. Jäsenvaltio ei saa toimia unionin kanssa ristiriitaisesti.

Muiden jäsenvaltioiden on kunnioitettava äänestämästä pidättäytyneen jäsenvaltion kantaa. Suomi sovelsi tätä pidättäytymismenettelyä vuonna 2015, kun Eurooppa-neuvosto sopi yhteisistä pakolaiskiintiöistä – tosin perustelematta kantaansa ja kuitenkin enemmistön päätöstä noudattaen.

Nyt Suomen on perusteltua terävöittää hallintomenettelyään EU-politiikassaan ja valmistautua tuleviin päätöstilanteisiin ajoissa. Unionin ohjeistus tarjoaa siihen välineet.

Nopean toiminnan rajoitteet

Eurooppa-neuvoston päätöksenteko on tarkoitettu nopeaksi. Nopeasti muodostuvassa ongelmatilanteessa on tyypillisesti kyse yhden erityisen ja ongelmatilanteessa esiin nousseen tavoitteen kuten kansainvälisen oikeuden edistämisestä. Kuitenkin unionin päätöksenteon tulisi toteuttaa unionin tavoitteita kokonaisuutena punniten, ei yhteen tavoitteeseen pistemäisesti keskittyen.

Lisäksi nopeassa päätöksenteossa toiminnan ajurina voi tosiasiassa olla jokin sellainen tavoite, jota ei ole mainittu unionin perussopimuksessa. Esimerkiksi unionin yhtenäisyyden osoittaminen talouspakotteiden avulla ei ole perussopimuksen mukaista toimintaa.

Nopean toiminnan ja hyvän hallinnon välinen jännite on ratkaistu perussopimuksessa rajoittamalla nopea päätöksentekomenettely koskemaan vain väliaikaisia ja itsestään purkautuvia menettelyjä. Pakotteet eivät siten ole pysyviä vaan ne raukeavat itsestään, jollei niitä uudisteta. Uudistaminen tulee kulloinkin perustella ja perusteluista tulee käydä ilmi, miten valittu tai ylläpidetty tavoite edistää unionin tavoitteita kokonaisuudessaan.

Pakotteiden uudistamisen yhteydessä harkinnan tulee siirtyä pistemäisestä tavoitteesta tavoitteiden kokonaisuuden punnintaan. Samoin tavoite tulee tarkoin sitoa perussopimuksessa esitettyihin unioni tavoitteisiin.

Nopean päätöksentekomenettelyn ja hyvän hallinnon välistä jännitettä on käsitelty Euroopan unionin neuvoston antamissa suuntaviivoissa. Suuntaviivat hyväksyttiin vuonna 2003 ja niiden uusimiseen tähtäävä käsittely aloitettiin vuoden 2018 toukokuussa.

 Harkinta Venäjä-pakotteissa

Suuntaviivojen mukaan toimenpiteet olisi kohdennettava politiikkaan ja henkilöihin, jotka ovat vastuussa pakotteisiin johtavista toimista. Pakotetoimien haitalliset seuraukset muille, etenkin paikalliselle siviiliväestölle tai kyseisessä maassa tai sen kanssa laillista toimintaa harjoittaville henkilöille, tulisi jäädä mahdollisimman vähäisiksi.

Lisäksi rajoittavien toimenpiteiden poliittiset tavoitteet ja perusteet olisi määriteltävä selvästi asiaankuuluvissa säädöksissä. Näin EU voisi määrittää pakotteiden muuttamisen tai poistamisen edellytykset. Toimenpiteiden tyyppi vaihtelee riippuen niiden tavoitteista ja siitä, miten todennäköisesti niillä päästään näihin tavoitteisiin kulloisissakin olosuhteissa EU:n kohdennettua ja eriytettyä lähestymistapaa noudattaen.

Kun Venäjä-pakotteet tulevat uudelleen harkintaa, Suomen olisi perusteltua nostaa esiin tarve talouspakotteiden arviointiin Eurooppa-neuvoston voimassa olevan ja edellä kuvatun ohjeistuksen mukaisesti. Näkökulmana olisi pakotteiden kokonaisvaltainen harkinta unionin perussopimuksen kaikkien tavoitteiden näkökulmasta. Tavoitteita ei siis pistemäisesti vaan tasapainoisesti kokonaisuutena punniten.

Harkinnassa tulisi erityisesti ottaa huomioon nyt harjoitettavan pakotepolitiikan vaikutuksen Suomen aluetalouksiin. Luontevana ratkaisuna olisi talouspakotteiden asteittainen purkaminen ja pakotteilla vaikuttamisen siirtäminen yksinomaan poliittisten pakotteiden piiriin.

Heikki Niemeläinen

Heikki Niemeläinen

Heikki Niemeläinen on yhteiskuntatieteiden tohtori.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt