X
SULJE MAINOS
Venäjän presidentti Vladimir Putin (vas.) ja Kiinan presidentti Xi Jinping G20-kokouksessa Osakassa kesäkuussa. LEHTIKUVA / AFP Kim Kyung-Hoon

”Venäjän ja Kiinan lähentyminen on lumetta”

Professori Mark Galeottin mukaan Kreml pelkää Kiinaa ja Kiina halveksuu Venäjää.

Venäjän ja Kiinan poliittinen ja taloudellinen lähentyminen on herättänyt runsaasti huomiota ja spekulaatioita lännessä. Moni on pitänyt Kiinan tuomitsevia lausuntoja lännen väitetystä roolista Moskovan mielenosoitusten taustalla uutena todisteena Venäjän ja Kiinan autoritaarisesta akselista.

– Molempien maiden halu syyttää ongelmistaan länttä ja heikentää kokemaansa USA:n globaalia hegemoniaa ei kuitenkaan voi peittää niitä erittäin todellisia jännitteitä, jotka leimaavat maiden keskinäistä suhdetta, tunnettu Venäjä-tutkija professori Mark Galeotti sanoo The Moscow Timesissa.

Sekä Venäjä että Kiina joutuvat hänen mukaansa sinnittelemään ristiriidassa joka todellisuuden ja niiden liberaaleimman, läntisesti suuntautuneimman väestönosan – moskovalaisten ja hongkongilaisten – odotusten välillä vallitsee.

– Maiden on kieltämättä kätevää syyttää sekaantumisesta tavanomaisia epäiltyjä – läntisiä tiedustelupalveluja, kansalaisjärjestöjä ja journalisteja – joiden välillä ne eivät tapaa kovin suuria eroja nähdä. Jotkut poliitikot molemmissa maissa ilmeisesti jopa uskovat, että näin on, Galeotti arvioi.

Valtava epätasapaino

Vaikka Venäjällä ja Kiinalla on yhteisiä intressejä ja osittain samankaltainen maailmankuva, niiden suhde on Galeottin mukaan kuitenkin ilmeisen epätasapainoinen. Venäjä tarvitsee Kiinaa enemmän kuin Kiina Venäjää. Siksi Venäjä syvällä sisimmässään pelkää Kiinaa, joka taas tosiasiassa suhtautuu halveksuvasti Venäjää.

– Kaupan tunnusluvut riittävät kuvaamaan tätä epätasapainoa: Kiina on Venäjän tärkein kauppakumppani, Venäjä taas Kiinan kauppakumppaneista vasta kymmenennellä sijalla, Galeotti toteaa.

– Sitä paitsi, mihin Kiina tarvitsee Venäjää? Ei niinkään markkinana, vaan raaka-aineiden ja energian lähteenä aina puutavarasta öljyyn. Markkinoillepääsyyn ei tarvita ystävyyttä. Peking tietää oikein hyvin, kuinka epätoivoisesti Venäjä hakee kauppaa ja vaihtoehtoisia rahoituslähteitä näinä aikoina, hän huomauttaa.

Lännen vastaisessa geopoliittisessa kilpailussaan Venäjä kuitenkin tarvitsee Galeottin mukaan kaikkia mahdollisia voimavaroja, ja siksi Kiina-suhde on sille tällä hetkellä erityisen tärkeä. Varsinainen liittosuhde maiden välillä on hänen mielestään silti pitkälti lumetta.

– Viime vuoden syyskuussa esimerkiksi puhuttiin paljon yli 3 000 kiinalaissotilaan osallistumisesta Venäjän Vostok-sotaharjoitukseen. Moskova kuitenkin rajasi kiinalaiset harjoituksen sivunäytökseen, jotta ne eivät saisi liikaa tietoa Venäjän sotilaallisista suorituskyvyistä, Galeotti sanoo.

– Samanaikaisesti kiinalaiset lähettivät Dongdiao-luokan vakoilualuksen urkkimaan Vostokin merelliseen osuuteen osallistuneita Venäjän sota-aluksia. Tähän osuuteen Pekingiä ei ollut edes kutsuttu mukaan.

Haasteelta ummistetaan silmät

Venäjän johtajat suhtautuvat Galeottin mukaan Kiinan muodostamaan haasteeseen hieman samaan tapaan kuin ilmastonmuutokseen.

– He tietävät, että haaste on vakava – jopa kohtalokas. He eivät kuitenkaan oikein tiedä, mitä sille pitäisi tehdä, ja pelkäävät, että vaadittavat toimet olisivat vaikeita ja kalliita. Siksi he suhtautuvat siihen tulevaisuuden ongelmana, jonka voi jättää ikuisesti hyllylle ja sen sijaan keskittyä välittömämpiin ja mukautuvampiin ongelmiin läntisestä kritiikistä katujen mielenosoituksiin, Galeotti sanoo.

Hän uskoo Venäjän ja Kiinan suhteen säilyvän vielä toistaiseksi näennäisen lämpimänä, sillä Kremlin näkökulmasta Kiina on välttämätön vastapaino lännelle.

– Yhtä tärkeää on se, että monet pakoteuhan riivaamat kleptokraatit käyttävät kiinalaisia kumppaneita ja välikäsiä laittomasti hankkimiensa varallisuuserien siirtämiseen ja pesemiseen. Raha ei kuitenkaan jää Kiinaan. Se on vain väliasema matkalla länteen, jonne Venäjän eliitti yhä haluaa rahansa siirtää.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt