Venäjän bisneseliitti valmistautuu mahdolliseen sotilaalliseen konfliktiin, miljarditappioihin sekä länsimaiden uusiin ja koviin pakotteisiin hiljaisessa epätoivossa, kertoo The Moscow Times -lehti.
Moni bisneseliittiin kuuluva henkilö kertoo, että ei pysty vaikuttamaan tapahtumien kulkuun eikä halua puhua julkisesti.
Venäjän osakemarkkinat ovat olleet jyrkässä laskussa viime viikkoina ja ruplan arvo on romahtanut, kun Venäjän ja lännen välinen vastakkainasettelu Ukrainasta ei osoita laantumisen merkkejä.
– Tästä aiheesta on tullut yhtäkkiä keskeinen keskustelunaihe minun kaltaisteni liikemiesten keskuudessa – ei oligarkkien, vaan heidän alapuolellaan olevien menestyvien venäläisten keskuudessa, sanoo yksityissektorilla toimiva, nimettömänä pysyvä pankkiiri.
– Olemme rikkaita, ja meillä on paljon menetettävää. Monilla meistä on kakkosasuntoja Euroopassa, meillä on oleskeluluvat lännessä, joten olemme panostaneet tähän voimakkaasti.
Lehden haastattelemat henkilöt eivät uskalla ilmaista julkisesti mielipiteitään diplomaattisen kriisin seurauksista ja mahdollisesta sodasta.
Varakkaat venäläiset ovat jo kärsineet, kun rupla on pudonnut jyrkästi viime viikkoina ja osakemarkkinoiden romahdus on pyyhkinyt 150 miljardia dollaria Venäjän huippuyritysten arvosta.
Vaikka Yhdysvallat on uhannut Venäjää pakotteilla, jotka voisivat ”tuhota” maan talouden ja jotka pitävät sisällään bisneseliittiä koskevat matkustuskiellot ja omaisuuserien jäädytykset, lähestulkoon kukaan ei ole ilmaissut huoltaan tai edes käynyt keskustelua sotilaallisen vastakkainasettelun aiheuttamasta taloudellisesta vahingosta.
– Vaikka kukaan ei halua sotaa, ei kannata odottaa, että suuryritykset ottavat aloitteen ja ilmaisevat vastustavansa sitä. Meistä on tullut matkustajia. Liike-elämän edustajat keskustelevat sodasta vain keittiöissään. Kaikki pysyvät hiljaa julkisuudessa, investointipankkiiri sanoo.
Eliitti riippuvainen Putinista
Venäjän bisneseliitti, oligarkit ja valtionyhtiöiden johtajat ovat tunnetusti erittäin lojaaleja Kremlille.
Yksi Vladimir Putinin ensimmäisistä toimista presidenttinä lähes kaksi vuosikymmentä sitten oli Venäjän johtavien oligarkkien poliittisen vallan rajaaminen. Lehden mukaan monet liikemiehet ymmärtävät, että he voivat olla asemassaan vain niin kauan kuin presidentti Vladimir Putin ja hänen lähipiirinsä sen sallivat. He saattavat kiistellä julkisuudessa lempeästi veroista, investointiohjelmista tai valtion tuista, mutta ulkopolitiikkaan ei puututa.
Tällä tavalla moni on rikastunut ja parantanut yhteiskunnallista asemaansa. Tämä tarkoittaa myös sitä, että kriisiaikana vauraus ja status pitää siirtää syrjään isänmaallisuuden ja uskollisuuden tieltä.
Sanktioitu miljardööriliikemies ja Putinin liittolainen Gennadi Timtšenko tiivisti asian hyvin, kun Venäjää kohtasi talouskriisi Krimin laittoman liittämisen jälkeen vuonna 2014: ”Henkilökohtaiset haitat ja yritykselle aiheutuvat kustannukset voidaan ja pitäisi jättää huomiotta, kun kyse on valtion eduista.”
Moni bisneseliitin edustaja on hyväksynyt sen tosiasian, että he eivät voi juurikaan vaikuttaa Kremliin ja tietyistä asioista ei kannata puhua julkisesti.
– Emme voi tehdä paljoakaan, kun suuremmat poliittiset voimat ovat pelissä. Kätemme ovat sidotut, sanoo eräs rikas liikemies, jolla on liiketoimintaa Venäjällä ja Ukrainassa.
– Odotan suhteiden heikkenevän edelleen, mikä vaikuttaa tietenkin negatiivisesti Venäjän talouteen. Mutta suurten yritysten on vain selviydyttävä siitä, kuten olemme tehneet ennenkin – tämä ei ole meille uutta.
