Juri Dimitrev on saanut paljon kansainvälistä tunnustusta yli 30 vuotta kestäneestä työstään Josif Stalinin ajan teloitusten ja massahautojen tutkijana.
Joulukuussa 2016 hänet pidätettiin syytettynä lapsipornon levittämisestä. Huhtikuussa 2018 hänet vapautettiin kaikista syytteistä. Myöhemmin Karjalan korkein oikeus kumosi päätöksen ja määräsi Dimitrevin uudelleen pidätettäväksi lapsiin kohdistuvasta seksuaalisesta häirinnästä.
Yli vuoden kestänyt ja ilmeisesti tarkoituksellisen hitaasti etenevä oikeusprosessi saattaa tuoda Dimitreville jopa 15 vuotta vankeutta.
Aiemmin Memorialin Tshetshenian johtaja Oyub Titiev tuomittiin neljäksi vuodeksi vankeuteen huumerikoksesta. Molempia syytteitä ja tuomioita pidetään kansainvälisissä ihmisoikeusjärjestöissä ja Venäjän kansalaisoikeusjärjestöissä perusteettomina ja tekaistuina.
Niiden tarkoituksena nähdään olevan tuomittujen ja heidän järjestönsä toimintojen vaikeuttaminen sekä pyrkimys tuomittujen julkiseen häpäisemiseen.
Memorial -järjestö perustettiin alkujaan tutkimaan Stalinin ajan ihmisoikeusrikoksia ja hakemaan oikeutta uhrien maineelle ja heidän omaisilleen.
Presidentti Vladimir Putinin valtakaudella alkanut ihmisoikeuksia puolustavien vainoaminen kohdistui aluksi muihin järjestöihin, mutta nyt myös aiemmin koskemattomana pidettyä Memorialia ja sen edustajia on alettu vainota.
Viranomaiset ovat pistäneet järjestön myös niin sanottujen ulkomaisten agenttien listalle. Siihen kuuluvien pitää säännöllisesti raportoida viranomaisille toiminnastaan ja järjestöjä estetään ottamasta vastaan ulkomaisia avustuksia.
Raportti arvostelee Venäjää
Venäjän kansalaisoikeuksien puolustajien kanssa yhteistyötä tekevä, Berliinissä toimiva EU-Venäjä -kansalaisfoorumi on julkaissut raportin Venäjän ihmisoikeustilanteen kehityksestä vuoden 2019 aikana.
Foorumi arvostelee sitä, ettei Venäjän paluu Euroopan neuvoston jäsenyyteen ainakaan vielä ole näkynyt millään tavoin siinä, miten maa suhtautuu kansainväliseen oikeuteen ja velvollisuuksiinsa Euroopan neuvoston jäsenvaltiona.
Kansalaisfoorumi on huolissaan siitä, ettei Venäjä tahdo noudattaa omia kansalaisoikeuksia koskevia lakejaan.
Memorialin tilanteen, Krimin miehityksen jatkumisen ja Itä-Ukrainan tilanteen ohella raportissa nostetaan esille Venäjän seksuaalivähemmistöihin kohdistuvat vainot erityisesti pohjoisella Kaukasuksella.
Kun seksuaalivähemmistöjen LGBT-verkoston johtaja Igor Kochetkov pyrki käynnistämään tutkimukset vähemmistöihin kuuluvien kidutuksista ja salaisissa vankiloissa pitämisestä Tshetsheniassa, hän sai lukuisia tappouhkauksia. Euroopan neuvoston komitean mukaan Venäjän hallitus on epäonnistunut toimissaan Tshetshenian vainojen selvittämisessä.
Memorialia kohtaan on esiintynyt vainoja myös Permin tasavallassa. Elokuussa Permin Memorial järjesti yhdessä Liettuasta, Puolasta ja Italiasta tulleiden kanssa tutkimusretken Galyashorin kylään. Tarkoitus oli muun muassa kunnostaa alueelle haudattujen liettualaisten ja puolalaisten hautausmaa ja siellä olevat muistomerkit. Retkikuntaan kuului alueella Stalinin ajan vainoissa kuolleiden sukulaisia.
Kesken töiden poliisi tuli paikalle ja syytti kunnostustöihin osallistuneita laittomasta maavaltauksesta ja hakkuista. Retkelle osallistuneet kiistivät tämän ja todistivat, etteivät ole osallistuneet väitettyihin toimiin. Syytteitä ei kuitenkaan ole peruttu ja Venäjän tiedustelupalvelu FSB:n edustajat ottivat haltuunsa Memorialin paikallisen toimiston ja sen johtajan asunnon.
Kansalaisfoorumi tuo raportissaan esille lukuisia viime vuoden paikallisvaaleihin liittyviä väärinkäytöksiä. Mieltään epärehellistä ehdokasasettelua vastaan osoittaneisiin kansalaisiin kohdistunutta poliisiväkivaltaa Moskovassa ja muualla maassa ei ole tutkittu ja riippumattomien vaalitarkkailijoiden työtä on viranomaisten toimesta pyritty vaikeuttamaan.
Johtavan tarkkailujärjestö GOLOSin keskeisiin vaikuttajiin kuuluva Roman Udot pidätettiin keksittyjen syiden nojalla.
Kansalaisfoorumi on listannut 317 venäläiseen uskonnollisin perustein kohdistetun painostuksen ja vainon. Kaikkiaan 253 ihmistä oli syytteessä uskonnollisin perustein, heidän joukossaan myös monia ääritoiminnasta syytettyjä Jehovan todistajia. Heistä 14 sai viime vuonna tuomion, joista ankarin oli kuusi vuotta vankeutta.
EU-Venäjä kansalaisfoorumi vaatii Euroopan neuvoston ministerikomiteaa ja muita asiaan kuuluvia toimielimiä ryhtymään kaikkiin mahdollisiin toimiin ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamiseksi Venäjällä.
Vuonna 2007 perustetun kansalaisfoorumin idea on puolustaa kansalaisoikeuksia Venäjällä ja EU-maissa ja tukea tähän tähtäävää kansalaistason yhteistyötä.
Viime vuosina se on tukenut voimakkaasti ihmisoikeuksien puolustajia myös Puolassa ja Unkarissa. Foorumi saa päärahoituksen toimintaansa Euroopan unionin ohella säätiöiltä Saksasta ja Hollannista.
Suomesta toimintaa on rahoittanut Koneen säätiö. Suomalaisia jäseniä foorumissa ovat alkaneena vuonna 100-vuotista taivaltaan juhliva Rauhanliitto ja nuoren polven tutkijayhdistys MOST ry.
