Kilpailu- ja kuluttajaviraston maanantaina antaman päätöksen mukaan Veikkaus Oy ei noudattanut hankintalakia tehdessään olennaisia muutoksia keskuspelijärjestelmän hankintasopimukseen.
KKV alkoi selvittää Veikkauksen keskuspelijärjestelmän hankintaa samoihin aikoihin, kun se nousi julkiseen keskusteluun viime tammikuussa.
Alun perin Veikkaus ja IGT olivat tehneet vuonna 2004 sopimuksen keskuspelijärjestelmän kehittämisestä ja hankinnasta. Vuonna 2018 osapuolet muuttivat hankintasopimuksesta muun muassa palvelun tuottamisen toimintamallia, hinnoittelua ja sopimuksen voimassaoloaikaa.
KKV totesi selvityksissään, että hankintasopimukseen oli tehty olennaisia muutoksia, joille ei ollut hankintalain mukaista poikkeusperustetta. Hankinnalle ei ollut myöskään lainmukaista suorahankintaperustetta. Veikkauksen keskuspelijärjestelmän hankinta oli siten KKV:n arvion mukaan lainvastainen.
Veikkaus perusteli tehtyjä sopimusmuutoksia muun muassa tarpeella pilkkoa ja uudistaa järjestelmäkokonaisuutta hallitusti.
– Veikkauksen tavoite vähentää toimittajariippuvuutta ja kilpailuttaa osakokonaisuuksia on sinänsä kannatettava, mutta nyt valittu toteutustapa ei ole ollut hankintalain mukainen, toteaa erityisasiantuntija Elisa Aalto tiedotteessa.
KKV päätyi antamaan Veikkaukselle asiassa hallinnollista ohjausta hankintalainsäädännön noudattamisesta. Virasto ei voinut harkita esitystä markkinaoikeudelle seuraamusten määräämiseksi, koska määräaika markkinaoikeusesitykselle oli kulunut umpeen.
Hankintalain mukaan KKV:n on aloitettava selvitystoimenpiteet kuuden kuukauden kuluessa lainvastaisen suorahankintasopimuksen tekemisestä, jotta markkinaoikeusesitys olisi mahdollinen.
– Kuuden kuukauden määräaikaan liittyy ongelmia tehokkaan hankintojen valvonnan kannalta. Määräaika tarkoittaa käytännössä, että viraston pitää löytää tieto epäillystä laittomasta suorahankinnasta kuuden kuukauden sisällä sopimuksen tekemisestä, hankintojen valvonnan tutkimuspäällikkö Max Jansson kertoo.
Suorahankinnan tai sopimusmuutoksen löytäminen ajoissa ei hänen mukaansa ole käytännössä mahdollista esimerkiksi tilanteissa, joissa hankintalain vastaisten sopimusmuutosten jälkeen odotetaan puoli vuotta ennen varsinaisen hankinnan täytäntöönpanon aloittamista.
KKV sai vuonna 2017 tehtäväksi valvoa julkisia hankintoja. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun KKV puuttuu valtionyhtiön julkiseen hankintaan.
