Eurooppaa on totuttu pitämään eräänlaisena vapauden kehtona. Nyt demokratia on kuitenkin ranskalaisprofessori Jacques Attalin mukaan joutumassa puolustuskannalle jokaisessa eurooppalaisessa valtiossa.
– On oltava todella sokea ollakseen näkemättä, että demokratioiden ylle nousee yhä synkempiä pilviä ja että 2020-luvusta on uhassa muodostua demokratioiden universaalin luhistumisen vuosikymmen, Ranskan presidentin neuvonantajana 1981–91 ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki EBRD:n pääjohtajana 1991–93 toiminut Attali varoittaa tuoreessa esseessään.
Italian hallituspuolueita yhdistää hänen mukaansa pyrkimys lykätä vaaleja, joissa valtaan nousisivat fasistit ensi kertaa sitten Benito Mussolinin. Itävallassa ympäristöpuolue lähti hallituskoalitioon torjuakseen äärioikeistolaisen puolueen paluun vallankahvaan. Saksassa äärioikeisto nousee Attalin mukaan nopeasti, eikä enää vain maan köyhissä itäosissa. Espanjassa hauras hallitus peittää näkyvistä diktatuuriin nostalgisesti suhtautuvan äärioikeistopuolueen rakettimaisen nousun.
– Pohjois-Euroopan maissa sosialidemokraattiset puolueet ovat riekaleina ja ääripuolueet nousemaisillaan valtaan – jopa Ruotsissa, jossa vihamielisyys muukalaisia kohtaan rehottaa ja heidän integroimisensa on yhä ongelmallisempaa, Attali sanoo.
Ranskassa moni kuvittelee Attalin mukaan edelleen, että äärioikeiston ehdokasta ei voida valita presidentiksi ja että maan vaalijärjestelmä estää vallan siirtymisen ekstremistien käsiin. Tämä käsitys on hänen mukaansa virheellinen ja osoittaa, että ranskalaiset eivät ole ottaneet opikseen maansa historiasta.
”Demokratia tarvitsee uuden projektin”
Syyt siihen, että demokratia joutuu nyt kamppailemaan olemassaolostaan, ovat Jacques Attalin mielestä ilmeisiä.
– Demokratiamme vaikuttavat kyvyttömiltä luomaan uutta kasvua, takaamaan yhteiskunnallisten saavutusten kestävyyttä, suojaamaan ulkoisilta vaaroilta tai integroimasta lukemattomia taakse jätettyjä ihmisiä, kuten naisia, uusia tulokkaita ja monia vaatimattomista taustoista tai syrjäisiltä seuduilta kotoisin olevia nuoria, Attali sanoo.
– Demokratioiltamme tuntuu puuttuvan kyky taata kansalaisilleen se varmuus, jota he tarvitsevat. Ne eivät myöskään voi välttää antamasta vaikutelmaa, että poliittiset eliitit nauttivat etuoikeuksista, joiden ulkopuolelle proletarisaation tielle ajautunut keskiluokka on ikuisesti suljettu, hän toteaa.
Jotta demokratia voisi säilyä hengissä, sen on Attalin mukaan luotava itselleen uusi projekti. Äärioikeiston tai -vasemmiston vastavoimaksi julistautuminen ei hänen mielestään sellaiseksi kelpaa.
– Sen [projektin] on annettava merkitys kansakunnalle sekä sen paikalle Euroopassa, maailmassa ja ympäristössä, Attali sanoo.
Ollakseen elinkelpoinen demokratian on hänen mukaansa löydettävä tapa koota kansalaiset toimimaan kohti yhteistä päämäärää, joka ei voi olla luonteeltaan yksinomaan defensiivinen.
– Sen on osoitettava – mikä on täysin mahdollista – että me voimme yhdessä elää paremmin, ja että tulevat sukupolvet voivat elää vielä sitäkin paremmin.
