Turun kaupunki määräsi keskitetyn terveysaseman työntekijät ylitöihin vuosi sitten keväällä valmiuslain nojalla. Länsi-Suomen aluehallintovirasto totesi viime perjantain päätöksessään, että näin ei saanut toimia. Tehy vaatii valmiuslakiin korjauksia.
– Ylityön tarve ei johtunut koronaepidemiasta eikä työssä ollut sellaista ruuhkaa, joka olisi seurannut koronatilanteesta. Työnantajan olisi pitänyt kysyä työntekijän suostumus ylityöhön eikä määrätä valmiuslain nojalla, toteaa Tehyn lakimies Juho Kasanen.
Aluehallintoviraston mukaan kyseisenä päivänä oli tavanomainen määrä sairauspoissaoloja eikä työntekijöitä ollut karanteenissa tai poissa koronan takia. Ylityöhön tarvitaan lain mukaan työntekijän suostumus eikä siitä voinut aluehallintoviraston mukaan poiketa valmiuslakiin vedoten terveysaseman tilanteessa.
Asian selvittely alkoi noin vuosi sitten Turussa luottamusmiehen yhteydenotolla aluehallintovirastoon, josta tuolloin todettiin, että se ei valvo valmiuslain käyttöä eikä voi ottaa kantaa ylityömääräykseen.
Tämän jälkeen Tehy teki kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle, joka jätti kantelun tutkimatta, koska sen mukaan marssijärjestys oli väärä. Apulaisoikeusasiamiehen mukaan luottamusmiehen olisi ensin pitänyt tehdä valvontapyyntö aluehallintovirastoon.
Tämän jälkeen siellä olisi pitänyt päättää, että valmiuslain mahdollinen rikkominen ei kuulu sen toimivaltaan. Vasta tämän päätöksen jälkeen oikeusasiamies olisi voinut tutkia asiaa.
Koko prosessi on Tehyn edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemen mukaan ollut melkoinen farssi ja asettanut työntekijät mielivallan kohteeksi.
– Kansalaisen suoja valmiuslain väärinkäytöstapauksissa on olematon, ja mahdollisen väärinkäytöksen tutkiminen viranomaisten toimesta osoittautui Turun tapauksen perusteella lähes mahdottomaksi, sanoo Kirvesniemi.
Tehy vaatii useiden ongelmakohtien korjaamista
Tehyn mukaan työnantajan tulkintaetuoikeudesta johtuen työntekijällä ei ole mahdollisuutta toimia vastoin työnantajan määräystä, vaikka se olisi selvästi lainvastainen. Määräyksen vastustaminen voi johtaa työsuhteen irtisanomiseen tai purkamiseen.
Työntekijältä puuttuvat kokonaan tehokkaat oikeussuojakeinot valmiuslain mielivaltaista käyttöä vastaan, Tehy sanoo.
– Tämä oleellinen puute työntekijän oikeusturvassa on korjattava. Jo olosuhteet, joissa valmiuslakia ylipäänsä käytetään, ovat täysin poikkeukselliset. On aivan välttämätöntä, että valmiuslain väärinkäyttötilanteissa työntekijällä on turvanaan nopeutettu valitusmenettely, Kirvesniemi vaatii.
Toinen merkittävä puute valmiuslaissa on, että sen rikkominen on rikosoikeudellisesti sanktioitu vain työntekijöiden osalta. Työnantajalle ei ole säädetty rikosoikeudellista vastuuta valmiuslain väärinkäytöstä. Tehy edellyttää, että myös työnantajalle säädetään rikosoikeudellinen vastuu väärinkäytöksistä. Lisäksi työntekijällä tulee olla näissä tilanteissa oikeus hyvitykseen.
Kolmas valmiuslain ongelma on, että lainsäätäjä ei ole osoittanut perusoikeuksien rajoittamisesta mitään velvoitetta korvauksiin sille ryhmälle tai niille yksilöille, joihin rajoitukset kohdistuvat heidän valitsemansa koulutuksen ja alan perusteella.
Tehy esittää, että sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön perusoikeuksia rajoittavien määräysten lisäksi lakiin tulisi korvausperusteet niiden käytöstä.
