Venäjän ja Valko-Venäjän presidentit Vladimir Putin ja Aljaksandr Lukašenka ovat neuvotelleet maiden välisistä suhteista Sotshissa. Maiden välit ovat olleet kireät, eikä lähentymistä näytä Lukašenkan kommenteista päätellen nytkään tapahtuneen.
– Keskustelimme useista kysymyksistä – myös vanhoilta ajoilta juontuvista, Lukašenka sanoo Valko-Venäjän presidentinhallinnon julkaisemassa uutisessa.
Keskustelujen asialista ulottui Lukašenkan mukaan Neuvostoliiton peruja olevista ongelmista ajankohtaisiin turvallisuuskysymyksiin. Hän kertoo muistuttaneensa, että valkovenäläiset osallistuivat neuvostoaikana merkittävästi nyt Venäjän alueella sijaitsevien öljyn ja maakaasun varastointilaitosten rakentamiseen.
– Sen, mitä neuvostoaikana loimme, menetimme yhdessä yössä. Nyt joudumme ostamaan näitä tuotteita maailmanmarkkinahinnoin, vaikka Venäjä myy niitä kotimarkkinoillaan kolmanneksella tästä tasosta, Lukašenka toteaa.
Hän muistuttaa Venäjän myös perineen koko entisen Neuvostoliiton ydinasearsenaalin kaikkien muiden entisten neuvostotasavaltojen jäädessä ilman ydinaseita. Ukraina luovutti itsenäistyttyään omalle alueelleen sijoitetut ydinaseet Venäjälle, kun Venäjä oli vastavuoroisesti sitoutunut puolustamaan Ukrainan alueellista koskemattomuutta.
Lukašenka on johdonmukaisesti tuominnut Ukrainalle kuuluvan Krimin laittoman liittämisen Venäjään ja kertoo Sotshissa jälleen vaatineensa Ukrainaan kohdistuvien sotatoimien lopettamista.
Vääntöä ydinvoimalasta ja öljystä
Lukašenka kertoo ilmaisseensa Sotshissa tyytymättömyytensä Valko-Venäjälle rakennettavan ydinvoimalan valmistumisen viivästymiseen. Voimalan rakentamisesta vastaa venäläisen valtio-omisteisen Rosatomin tytäryhtiö Atomstroiexport.
Aikataulun viivästymisen vuoksi Valko-Venäjä vaatii nyt Venäjää laskemaan rakentamista varten myönnetyn lainan korkoa ja siirtämään sen takaisinmaksua. Mikäli tähän ei suostuta, Valko-Venäjä väläyttää tuntuvaa sopimussakkoa Atomstroiexportille.
Putin oli Lukašenkan mukaan Sotshissa kyseenalaistanut Valko-Venäjän päätöksen ostaa öljyä jatkossa yhä enemmän muualta kuin Venäjältä. Lukašenka sanoo ratkaisun olevan kuitenkin perusteltu, jotta Valko-Venäjän ”ei tarvitse enää olla polvillaan joka joulukuun viimeisenä päivänä”.
Tammikuussa Venäjä oli Lukašenkan mukaan toimittanut Valko-Venäjälle vain 0,5 miljoonaa öljytonnia sovitun 2,0 miljoonan tonnin asemesta. Jos näin tapahtuu myös jatkossa, Valko-Venäjä voi hänen mukaansa ryhtyä ottamaan öljyä maan alueen kautta länteen kulkevasta siirtoputkesta.
Lukašenka nostaa esiin myös Venäjän keväällä 2019 Valko-Venäjälle ja useisiin muihin maihin toimittamat käyttökelvottomiksi saastuneet öljyerät.
– Venäjä ei ole vieläkään maksanut siitä, vaikka Mozyrin ja Novopolotskin öljynjalostamomme ovat vahingoittuneet, samoin öljyputki Druzhba, hän toteaa.
Jatkossa Valko-Venäjä ostaa Lukašenkan mukaan öljyä EU-maista, Saudi-Arabiasta, Arabiemiraateista ja Yhdysvalloista. Öljyntuontiin on hänen mukaansa tarkoitus käyttää myös Itämeren satamia.
