Hallitus on päättänyt, ettei se lähetä sote-valinnanvapauslakia EU:n komissille notifioitavaksi. Käytännössä kyse olisi sen tarkistamisesta, ettei Suomen malli ole ristiriidassa EU:n kilpailusäännösten kanssa. Etenkin opposition suunnalta on esitetty vaatimuksia EU-notifikaatiosta, mutta myös Korkein hallinto-oikeus on kehottanut hallitusta tähän. EU-notifikaation puolesta otti tällä viikolla kantaa myös kokoomuksen kansanedustaja Susanna Koski blogissaan.
Hallitus käsittelee tänään sote-valinnanvapauslakia, minkä jälkeen se annetaan eduskunnalle. Onko mahdollista, että perustuslakivaliokunta velvoittaisi hallitusta EU-notifiointiin?
– Ei. Perustuslakivaliokunnan tehtäviin ei kuulu hallituksen esitysten EU-oikeudellisen perustan arviointi, vastaa perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie (vas.).
Lapintie huomauttaa, että viime kesänä valiokunnan arvioidessa hallituksen edellistä valinnanvapausmallia, ”perustuslakivaliokunta totesi hyvin painokkaasti, että myös EU-oikeudellinen perusta on syytä arvioida”.
– Siihen valiokunnan toimivalta sitten päättyykin. Totesimme hyvin vahvasti, että se on syytä arvioida ja nyt sitten hallitus on tätä varmaankin arvioinut.
Perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja Tapani Tölli (kesk.) tarkentaa vielä, että ”lausunnossa ei sanottu, että tämä pitää laittaa notifioitavaksi, vaan että se pitää arvioida”.
Jos hallitus lähettäisi uuden sote-mallinsa EU:n notifioitavaksi, on esitetty arvioita, että lopputuloksena saattaisi olla vaatimukset sote-palveluja tuottavien tahojen yhtiöittämisestä. EU voisi vaatia Suomelta nyt opposition taannoin voimalla kritisoimaa ”pakkoyhtiöittämistä”, mikä aiemmassa hallituksen sote-mallissa oli sisällä ja mistä syystä perustuslakivaliokunta tämän juuri torppasikin.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ihmettelikin viime viikon kyselytunnilla opposition vaatimuksia EU-notifioinnista:
– Päättäkää nyt, haluatteko te, että on yhtiöittämispakko vai ei ole, hän sanoi Uuden Suomen mukaan.
Kun perustuslakivaliokunta taannoin torppasi pakkoyhtiöittämisen, oliko teillä tuolloin aavistusta siitä, että EU:ssa voitaisiin olla tästä eri mieltä? Lapintie ei vastaa suoraan kysymykseen:
– Kuten äsken sanoin, viime kesän lausunnossaan perustuslakivaliokunta totesi , että tämä EU-oikeudellinen perusta on syytä arvioida.
Lapintie ja Tölli korostavat, että perustuslakivaliokunnan edustajina he eivät voi lähteä ottamaan mitään etukäteiskannanottoja hallituksen esitykseen, joka ei ole vielä edes käsittelyssä. Se kuitenkin pätee, ettei valiokunnan toimivalta ulotu hallitusten esitysten EU-oikeudelliseen arviointiin.
Hallitus on perustellut päätöstään olla lähettämättä valinnanvapausesitystä EU-notifiointiin asianomaisten ministeriöiden arvioilla, ettei ilmoittaminen ole tarpeellista, koska malli ei sisällä kiellettyä valtiontukea. Hallituksessa on myös päädytty siihen, ettei EU-komissio ota kantaa uusiin notifiointeihin ennen kuin EU:n komission mahdollinen valitus Slovakian terveydenhuoltojärjestelmään liittyen olisi käsitelty ylimpiä oikeusasteita myöten.
Valituksen käsittelyaika unionin tuomioistuimessa on keskimäärin alle 2 vuotta. Käytännössä asia siirtyisi seuraavalle vaalikaudelle.
Projektijohtaja Päivi Nerg ja ylijohtaja Kirsi Varhila huomauttavat blogissaan myös, että ”kannan ottamista Suomen valinnanvapausmalliin vaikeuttaisi se, että sosiaali- ja terveysjärjestelmän toiminta ei ole vielä käynnistynyt oikeasti. Nyt vasta hyväksytään lainsäädäntöraamit uudistukselle, joka käynnistyy 1.1.2020. Tällöin on mahdotonta arvioida esimerkiksi uuden mallin tosiasiallisia markkinavaikutuksia.”
