Kalifornian metsäpaloja epäiltiin viime syksynä muun muassa ilmastonmuutoksen seuraukseksi. LEHTIKUVA / AFP

Olli Kärkkäinen: Ilmastopolitiikka näkyy kukkarossa

Olisi aika viedä keskustelu ylätasolta kotitaloustasolle, kirjoittaa Olli Kärkkäinen.

Tuoreen ilmastobarometrin mukaan suurin osa suomalaisista toivoo tulevalta hallitukselta ilmastonmuutosta tehokkaasti hillitsevää politiikkaa. Ilmastonmuutoksen hillitsemisestä tuntuu vallitsevan myös puolueiden kesken laaja yksimielisyys. Tämä yksimielisyys kuitenkin häviää, kun keskustelu siirtyy yleisistä tavoitteista siihen, miten konkreettiset ilmastotoimet vaikuttaisivat kotitalouksien arkeen ja talouteen. Siinä keskustelussa valitettavan yleinen toive on, että ilmastonmuutoksen vastaiset toimet voisi maksaa ”joku muu”.

Niin kauan kun ilmastopoliittisessa keskustelussa tasapainotellaan ”ilmastonmuutosta pitää torjua” ja ”ilmastonmuutoksen torjunta ei saa vaikeuttaa tavallisen suomalaisen arkea” -linjojen välillä, ei vaikuttavia ilmastotoimia kannata odottaa. Jos halutaan, että politiikka on vaikuttavaa ilmaston näkökulmasta, pitää sen olla vaikuttavaa myös kotitalouksien näkökulmasta.

Ilmastonmuutoksen torjunta vaikuttaa arkeen ja sillä on todennäköisesti myös kustannuksia kotitalouksille. Siitä huolimatta ilmastonmuutoksen hillitseminen on myös taloudellisesti kannattavaa, koska itse ilmastonmuutoksen kustannus sekä hyvinvoinnille että taloudelle on paljon sen torjuntaa suurempi.

Taloustieteen näkökulmasta ratkaisu ilmastoystävällisempään maailmaan on teoriassa yksinkertainen; tuotteiden ja kulutuksen hinnassa pitää olla niiden ilmastovaikutukset mukana. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi verotuksen avulla tai päästökaupan kautta. Pääasia on, että kulutuksen ulkoisvaikutukset ilmastoon on hinnassa huomioitu. Silloin hintamekanismi kannustaa automaattisesti sekä ilmastoystävällisempään kulutukseen että kehittämään keinoja ilmastopäästöjen vähentämiseksi.

Ilmastopäästöjen hintaa nostavat toimet vaikuttavat kotitalouksiin eri tavoin kulutustottumuksista riippuen. Ilmastoystävällisestä elämäntavasta tulee suhteessa aiempaa halvempaa ja ilmastopäästöjä aiheuttavasta kulutuksesta tulee aiempaa kalliimpaa. Vaikutukset vaihtelevat kotitalouksien ja muun muassa asuinpaikan mukaan. Tällä voi olla vaikutuksia myös tuloeroihin. Vaikka suurituloisilla kotitalouksilla on absoluuttisesti suurimmat ilmastopäästöt, on pienimmillä tulotasoilla Tilastokeskuksen arvion mukaan suurimmat kasvihuonekaasupäästöt euroa kohden. Siten ilmastopäästöjen hintaa nostavat toimet voivat kasvattaa tuloeroja, jos hintojen nousua ei kompensoida pienituloisille. Ilmastonmuutoksen torjuntatoimia pitää todennäköisesti tukea muilla vero- ja sosiaaliturvamuutoksilla, jos tuloerojen kasvu halutaan estää.

Ilmastonmuutoksen suhteen olisi aika viedä keskustelu ylätasolta kotitaloustasolle; miten ilmastonmuutos ja sen torjuntatoimet vaikuttaisivat tavallisen perheen arkeen ja kukkaroon? Tämä näyttää olevan yllättävän vaikeaa. Vaalitenttejä kuunnellessa tuntuu, että keinoista keskustellessa ilmastovaalit ovat vaihtuneet liha- ja autovaaleiksi.

Niin kauan kun esitetään, että ilmastopolitiikka ei vaikuttaisi kotitalouksien talouteen tai arkeen, ei merkittäviä päätöksiä kannata odottaa. Päätöksentekoa ehkä helpottaa se, että tuoreen ilmastobarometrin mukaan suuri osa suomalaisista kannattaa myös omaa kukkaroa rokottavaa ilmastopolitiikkaa. Siksi sitä pitäisi uskaltaa myös ehdottaa ja toteuttaa. Ilmastonmuutoksen torjunnan hinta kun on lopulta merkittävästi itse ilmastonmuutosta pienempi.

Olli Kärkkäinen

Olli Kärkkäinen

Olli Kärkkäinen työskentelee Nordeassa tutkimusosastolla yksityistalouden ekonomistina.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt