Uutisuomalaisen mukaan tammi–elokuussa myymälävarkauksia ja näpistyksiä tuli koko Suomessa poliisin tietoon 33[nbsp]343 kappaletta. Se on 137 tapausta jokaista päivää kohti ja on liki 12 prosenttia enemmän kuin samaan aikaan 2019.
Poliisin tilasto ei anna kauppiaiden mukaan tosin todellista kuvaa ilmiöstä, sillä moni tapaus ei näy virallisissa luvuissa.
– On tärkeää, että tapaukset ilmoitetaan poliisille, poliisitarkastaja Tuomas Pöyhönen Poliisihallituksesta sanoo Uutisuomalaiselle.
Kaupan liiton turvallisuusasiantuntija Lauri Kulonen sanoo , että näpistysten ohella uhkatilanteet ovat tänä vuonna korostuneet. Saman arvion antaa riskienhallinnan päällikkö Mikko Koskinen S-ryhmästä.
– Uhkatilanteiden lisääntyminen on näkynyt myös henkilökuntakyselyissä. Uhkatilanteissa on aina riski, että ne johtavat johonkin vakavampaan tapaukseen. Vakavien (väkivalta)tilanteiden määrä ei ole kuitenkaan onneksi kasvanut.
Kulosen ja Koskisen näkemykset vahvistaa osaltaan myös K-ryhmän turvallisuusjohtaja Petri Käyhkö.
Yhtenä syynä pidetään sitä, ettei näpistelyistä ja myymälävarkauksista seuraa riittävää rangaistusta. Myös erilaiset korona-ajan rajoitukset, kuten turvavälien noudattaminen, ovat aiheuttaneet jonkin verran konflikteja.
Kaupoissa on huomattu myös, että poliisin ja syyttäjälaitoksen kyky tutkia ja viedä rikoksia tuomioistuimeen olisi heikentynyt.
– Poliisi on keskeyttänyt myymälävarkauksien esitutkintoja entistä enemmän. Tämä antaa väärän signaalin rikostentekijöille, Kulonen sanoo.
Tilastojen mukaan poliisi selvittää kauppoihin kohdistuvia rikoksia tehokkaasti. Viime vuonna näitä rikoksia oli yhteensä noin 45[nbsp]500, joista selvisi liki 69 prosenttia. Tuomas Pöyhösen mukaan poliisi aikoo yhdessä kaupan edustajien kanssa selvittää, mistä kokemus esitutkintojen keskeytymistä ja rajoitusten lisäämisestä johtuu.
