Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen toteaa verokiilan kolminkertaistavan palvelutyön hinnan Suomessa. Hän viittaa alla näkyvään Veronmaksajain Keskusliiton tuottamaan esimerkkikuvaan. Sitä Mykkänen luonnehtii ”aika tyrmääväksi”.
– Keneltä se vie eniten? Lopulta siltä pitkäaikaistyöttömältä, joka ei korkean rakenteellisen työttömyyden takia pääse elämässä jaloilleen. Tehtäisiinkö palvelutyön uusi alku koronan jälkeen?, Mykkänen kysyy.
Mykkänen avaa esimerkkiä Uuden Suomen puheenvuoro-blogissaan.
– Palkkaveroissa ja kotitalousvähennyksessä ei ole kyse rikkaiden herkusta. Kyse on siitä, että tällä hetkellä keskituloisen täytyy tienata yli 400 euroa lisää bruttopalkkaa, jotta olisi varaa ostaa palveluna työ, jonka tekijälle jää 150 euroa käteen. Verokiila haukkaa siis kaksi kolmasosaa välistä. Onko tässä mitään järkeä?, Kai Mykkänen sanoo.
Julkinen sektori paisuu
Kokoomusryhmyrin mukaan kyse on siitä, millainen alku Suomelle halutaan pandemian jälkeen.
– Hallituksen suunnitelmat keskittyvät julkista sektoria kasvattaviin uudistuksiin. Velkakierteen hallitus tasapainottaisi joskus vuosikymmenen lopussa. Tällaisen polun päässä julkisen sektorin osuus Suomen taloudesta paisuu. Kokonaisveroaste jää pysyvästi korkeammalle tasolle koronan jälkeen, Kai Mykkänen varoittaa.
Hänen mukaansa hallituksen suunnitelmalla päädytään julkisen sektorin paisumiseen myös suhteessa Suomen talouden kokoon.
Tälle on kuitenkin myös vaihtoehto.
– Keventäisimme keskituloisen suomalaisen palkkaveroja 500 eurolla vuodessa. Lisäksi tuplaisimme kotitalousvähennyksen Ruotsin tasoon. Laajentaisimme sen korjaus- ja huoltotöihin. Panostaisimme staattisesti laskien yli 1,2 miljardia euroa ensi vuonna siihen, että suomalaisilla olisi enemmän mahdollisuuksia ostaa toistensa työtä palveluina, Mykkänen listaa kokoomuksen linjaa.
Veroelvytystä
Veroja voi Kai Mykkäsen mukaan keventää ottamatta lisää velkaa.
– Ehdotamme veroelvytystä, mutta emme lisävelan varaan. Karsimme kannustinloukkuja aiheuttavien tulonsiirtojen tasoa maltillisesti ja löydämme muita säästöjä. Siksi vaihtoehtobudjetissamme määrärahat ovat noin kaksi miljardia euroa hallituksen esitystä pienemmät, vaikka panostamme esimerkiksi koulutukseen hallitusta enemmän pysyviä menolisäyksiä.
Kahden miljardin euron nettosäästöstä karkeasti miljardi menisi staattisesti laskien kokonaisveroasteen alentamiseen ja toinen pienempään velanottoon.
Kai Mykkänen kehottaa miettimään, mitä kokoomuksen vaihtoehto tarkoittaisi 3-5 vuoden päähän.
– Esitämme vaihtoehdossamme työllisyysuudistukset, joiden avulla työssä olevien määrä kasvaisi Suomessa yli 100[nbsp]000 henkilöllä. Työpaikkojen ja ostovoiman kautta saisimme yhteensä noin neljä miljardia euroa tasapainoisemman vuosittaisen julkisen talouden.
Työllisyyttä lisäävät uudistukset on Mykkäsen mukaan tehtävä, jotta hyvinvointi voidaan pelastaa ylivelkaantumiselta ja jotta pitkäaikaistyöttymyys saadaan vähenemään.
– Korona ei ole hyvä syy lykätä näitä päätöksiä. Päätökset vaikuttavat joka tapauksessa muutaman vuoden viiveellä. Ja muutaman vuoden päästä me tarvitsemme ne vaikutukset näkyviin kipeästi.
Edit 29.12.2020 klo 10.41: Lisätty kuvan viittaus Veronmaksajain Keskusliittoon.
Onko järkeä, että verokiila 3-kertaistaa palvelutyön hinnan? Keneltä se vie eniten? Lopulta siltä pitkäaikaistyöttömältä, joka ei korkean rakenteellisen työttömyyden takia pääse elämässä jaloilleen.
Tehtäisiinkö palvelutyön uusi alku koronan jälkeen? https://t.co/8pJApKpkY6— Kai Mykkänen (@KaiMykkanen) December 28, 2020
