Paikallista sopimista edistämään perustettu työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Pekka Timosen johtama työryhmä on tiistaina käsitellyt paikallisen sopimisen edistämistä muutaman viikon tauon jälkeen.
Verkkouutisten saamien tietojen mukaan työryhmässä käsiteltiin muun muassa paikallisen sopimisen mahdollisuuksien edellytyksiä niin sanottujen järjestäytymättömien yritysten eli työnantajaliittoon kuulumattomien yritysten kentässä.
Paikallisen sopimisen edistämisen kannalta on yhtenä keskeisenä kysymyksenä pidetty sitä, että myös järjestäytymättömille työnantajille annetaan mahdollisuus hyötyä työehtosopimusten sallimasta paikallisesta sopimisesta. Nykyisellään sopiminen on mahdollista vain järjestäytyneille eli työnantajaliittoon kuuluville yrityksille silloin, kun työehtosopimus sen sallii.
Paikallisen sopimisen työryhmän muistion mukaan palkansaajat ja Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) ovat yhtä mieltä siitä, että jos työehtosopimuksessa sopimisen osapuoleksi on määrätty luottamusmies, vain luottamusmies on kelpoinen tekemään sopimuksen järjestäytymättömässä kentässä.
Kyse on siitä, että useissa työehtosopimuksissa, joissa on paikallista sopimista koskevat lausekkeet, sopimisen osapuoleksi on määrätty luottamusmies. Pienemmistä yrityksistä luottamusmiestä ei kuitenkaan aina löydy. Muistion kirjaus tarkoittaa, että myös pienemmissä työntekijäliittojen ulkopuolisissa yrityksissä, joissa halutaan soveltaa paikallista sopimista, sopiminen edellyttää ammattijärjestöön kuuluvaa luottamusmiestä toisena sopijaosapuolena.
Muistion mukaan edelleen paikallinen sopiminen näissä järjestäytymättömissä yrityksissä edellyttää käytännössä työntekijöiden järjestäytymistä ammattiliittoon ja sitä, että luottamusmies edustaa ammattijärjestöä. Muistiossa todetaan, että pienissä yrityksissä paikallinen sopiminen voi jäädä toteutumatta, jos työehtosopimuksessa on luottamusmiestä koskevat määräykset voimassa.
Käytännössä siis paikallisen sopimisen ehdoksi tulisi se, että pienempienkin yritysten työntekijät liittyvät ammattiliittoon, mikä kannustaisi myös työnantajaa järjestäytymään.
Niiden työehtosopimusten osalta, joissa paikallisen sopimuksen osapuoleksi on määrätty yksittäinen työntekijä, ei edellytettäisi järjestäytymättömässä kentässäkään sitä, että sopijaosapuolena olisi luottamusmies.
Pienissä järjestäytymättömissä yrityksissä on aiemmin ollut mahdollista työaikalain perusteella sopia paikallisesti säännöllisestä työajasta siten, että luottamusvaltuutetut, henkilöstön edustaja tai henkilöstö on voinut tehdä paikallisen sopimisen. Uusi ratkaisu tarkoittaisi, että tämä ei olisi enää mahdollista, jos työehtosopimuksessa sopijaosapuoleksi on määrätty luottamusmies.
Tässä suhteessa siis paikallisen sopimisen mahdollisuuksia heikennettäisiin aiemmasta.
Työryhmässä edustettuna oleva SAK:n työ- ja elinkeinojohtaja Matti Tukiainen vahvisti Verkkouutisille, että kyse on luottamusmiehen aseman edellyttämisestä sopijaosapuolena myös järjestäytymättömissä yrityksissä silloin, kun työehtosopimus määrää luottamusmiehen sopijaosapuoleksi.
– Kysymys on siitä, että hallitusohjelmankin mukaan järjestäytymätön kenttä halutaan saada samanarvoiseen asemaan järjestäytyneen kentän kanssa. Silloin kun työehtosopimuksessa on sanottu, että paikallista sopimista voidaan tehdä vain luottamusmiehen kanssa, niin se sama koskee myös järjestäytymätöntä työnantajaa. Se riippuu siitä, mitä työehtosopimuksessa lukee, Tukiainen sanoo Verkkouutisille.
Kyse on tässä vaiheessa vain palkansaajien ja EK:n näkemyksestä. Työryhmään kuuluvat edustajat työ- ja elinkeinoministeriöstä, Akavasta, EK:sta, Kuntatyönantajista, oikeusministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä, SAK:sta, STTK:sta, Suomen Yrittäjistä, valtiovarainministeriöstä, valtion työmarkkinalaitokselta ja asiantuntija Kirkon työmarkkinalaitokselta. Hallitus ei ole Verkkouutisten tietojen mukaan muodostanut vielä kantaansa kysymykseen.
Ylijohtaja Pekka Timonen ei halunnut kommentoida Verkkouutisille työryhmässä käytyjä keskusteluita.
