Hallituksen tavoite 75 prosentin työllisyysasteesta on tärkeä, mutta se ei onnistu ilman ikäväksi koettuja keinoja, työelämäprofessori ja entinen Etlan ja EVAn toimitusjohtaja Vesa Vihriälä katsoo.
Ekonomisti Vihriälän mukaan lisätyöpaikkojen täytyy pääosin tulla työn tarjonnan kasvusta ja sen kohtaannon paranemisesta, sillä uusien työpaikkojen luominen on tällä hallituskaudella vaikeampaa.
Tämä johtuu Vihriälän mukaan siitä, että kansainvälinen talous antaa vähemmän tukea kasvulle Suomessa ja työvoima on talouden nykyisten rakenteiden vallitessa suurin piirtein täyskäytössä.
– Edellisellä hallituskaudella toteutetut tätä [kohtaamista] palvelevat toimet johtivat suuruusluokaltaan arviolta 45[nbsp]000 työpaikan syntymiseen, mistä noin 20[nbsp]000 perustui työvoimakustannusten yleiseen alentamiseen ns. kilpailukykysopimuksella. Toisin sanoen nyt tarvitaan vaikutuksiltaan vähintään yhtä voimakkaita työllisyyttä lisääviä toimia kuin edellisellä kaudella, Vihriälä kirjoittaa blogissaan.
– Poliittinen ongelma on, että työn tarjontaa ja kohtaantoa parantavat, mutta vain vähän kustannuksia aiheuttavat toimet ovat monelta osin ikäviä: Työn ulkopuolella olevien etuuksien heikennyksiä, tukien ehdollisuuden kiristyksiä jne. Hankalia ne ovat etenkin SDP:lle ja vasemmistoliitolle, jotka oppositiossa arvostelivat jyrkästi [Juha] Sipilän (kesk.) hallituksen vastaavia toimia ja enemmän tai vähemmän selkeästi irtisanoutuivat kaikista ”heikennyksistä”.
Hänen mukaansa hallituksen koollekutsumien kolmikantaisten ryhmien ja ministeriöiden työtä helpottaa kuitenkin se, että uusia ideoita työllisyyden parantamiseksi tuskin löytyy.
– Ratkaisuja on etsittävä jo moneen kertaan esillä olleista ajatuksista, koskivatpa ne työvoimapalveluiden kehittämistä, lyhytaikaista muunto- ja täydennyskoulutusta, työttömyysturvan tasoa ja kestoa, ml. lisäpäiväoikeuksien edelleen rajoittamista, työttömyysturvan ja muun sosiaaliturvan yhteensovittamista, perhevapaita, korkeakoulutuksesta valmistumisen aikaistamista, työehtojen määräytymisen lainsäädännöllisiä reunaehtoja, työperäisen maahanmuuton helpottamista ja maassa olevien ulkomaalaisten parempaa integroitumista Suomen työmarkkinoille, Vihriälä luettelee.
