Venäjä sai Armenian ja Azerbaidzhanin sopimaan marraskuun alkupuolella tulitauosta Vuoristo-Karabahissa Etelä-Kaukasiassa. Syksyllä roihahtaneet taistelut vaativat arviolta yli 4 000 kuolonuhria.
Sopimus ei kuitenkaan Ulkopoliittisen instituutin tutkijoiden mukaan takaa kestävää rauhaa ilman monenkeskisiä järjestelyitä.
– Kokonaisuutena sopimuksen ehdot ovat armenialaisille nöyryyttävät, toteavat tutkija Johanna Ketola Ulkopoliittisesta instituutista ja tutkijaupseeri Antti Pihlajamaa Maanpuolustuskorkeakoulusta tuoreessa FIIA Commentissa.
Sopimus ohittaa tutkijoiden mukaan monet armenialaisten tavoitteet, erityisesti sen, että Vuoristo-Karabah tunnustetaan osapuoleksi. Nyt muodostuneessa sopimuksessa osapuolia ovat vain Armenia ja Azerbaidzhan. Sopimuksessa ei myöskään puhuta mitään Vuoristo-Karabahin statuksesta ja hallinnosta.
Tutkijoiden mukaan Venäjä yrittää saada läntisiä ja monenkeskisiä toimijoita, kuten EU:ta, Yhdysvaltoja ja YK:ta tukemaan muodostunutta sopimusta. Muun muassa EU:n uskottavuus on kuitenkin osapuolten silmissä kärsinyt pahasti, koska se ei kyennyt estämään tai lopettamaan sotatoimia.
Vuoristo-Karabahin rauhanturvaoperaatioon osallistuu julkilausuman mukaan noin 2 000 venäläistä sotilasta. Rauhanturvajoukot ovat alueella ainakin viisi vuotta.
– Sotilaita on lähetetty 15. moottoroidusta jalkaväkiprikaatista ja joukolla väitetään olevan sotakokemusta Donbassista Ukrainasta, tutkijat kertovat.
He muistuttavat, että venäläisten rauhanturvajoukkojen maine rauhantekijänä on kyseenalainen. Esimerkiksi Georgian vuoden 2008 sodan yhteydessä rauhanturvaajat muuttuivat konfliktin osapuoleksi.
