– Olen sitä mieltä, että Suomen ei olisi pitänyt aktiivisesti kotiuttaa konfliktialueelle vapaaehtoisesti matkanneita, terroristiryhmien toimintaan osallistuneita aikuisia. Eikä sen pitäisi tehdä näin jatkossakaan, mikäli se on vältettävissä, jihadismiin erikoistunut tutkija Juha Saarinen tviittaa.
Saarinen viittaa päivityksessään kahden al-Holin leirillä olleen aikuisen ja kuuden lapsen kotiuttamiseen. Ulkoministeriö tiedotti sunnuntaiaamuna, että Suomi on tuonut yhdessä Saksan kanssa perheet Suomeen.
Jihadismitutkija perustaa näkemyksensä sekä moraalisille että juridisille syille. Hänen mukaansa tapauksissa, joissa matkustaminen on tapahtunut vapaaehtoisesti, Suomella ei ole moraalisia tai juridisia velvoitteita auttaa aseellisiin ryhmiin liittyneitä aikuisia.
– Eikä tällaisia odotuksia tulisi luoda kotiutuspäätöksillä, Saarinen toteaa.
Turvallisuusuhka Suomelle
Juha Saarisen mukaan merkittävimmät syyt, miksi vapaaehtoisesti vierastaistelijoiksi lähteneitä ei tule tuoda Suomeen, liittyvät moraalisten syiden lisäksi myös rikosoikeudelliseen vastuuseen saattamisen vaikeuteen sekä turvallisuusuhkiin. Myös suojelupoliisi on aiemmin arvioinut, että naisten palauttaminen saattaa muodostaa uhan Suomen turvallisuudelle.
– Palaajat ovat viettäneet pitkiä aikoja konfliktialueella, altistuneet siellä väkivallalle ja väkivaltaa oikeuttavalle ideologialle. Tällaisissa olosuhteissa halu ja kyky käyttää väkivaltaa voi kasvaa. Konfliktialueella pitkiä aikoja viettäneet ovat myös voineet luoda kattavia kontaktiverkostoja ja kehittää ääriliikehdinnän kannalta keskeisiä taitoja. Ei voida myös poissulkea mahdollisuutta, että heitä olisi koulutettu tai ohjeistettu tietynlaiseen aktivismiin palattuaan, Saarinen katsoo.
Jihadismitutkijan mukaan on totta, että naisten osuus aseellisissa konflikteissa on perinteisesti ollut pieni. Hänen mukaansa aktivismiin koulutettujen naisten roolia ei millään tavalla tulisi aliarvioida.
– Mikäli tällaiset henkilöt aktivoituvat Suomeen palattuaan jihadistisissa verkostoissa, voi sillä olla merkittäviä ja vakavia vaikutuksia siihen, miten jihadistinen liikehdintä ilmentyy ja kehittyy Suomessa jatkossa.
Saarisen mielestä olisi tärkeää erottaa palaajien kohdalla lapset ja aikuiset. Hänen mukaansa olisi lähdettävä ensisijaisesti siitä, että lapset kotiutetaan ilman aikuisia.
Alentaa kynnystä
Tutkija pelkää, että nyt nähdystä menettelystä saattaa muodostua ennakkotapaus sille, että Suomi on valmis jatkossakin kotiuttamaan ääriliikehdintään konfliktialueella osallistuneita naisia. Hänen mukaansa aikuisten aktiivinen kotiuttaminen nakertaa Suomen kykyä irtisanoutua aikuisten kotiuttamisesta jatkossa.
– Toinen näistä aikuisista edisti Isisin toimintaa varsin näkyvällä tavalla mm. Twitterissä. Juhlistaen ryhmän teloituksia ja hirmutekoja ja jakaen sen propagandaa. Tämä toiminta on jihadistisen liikehdinnän edistämistä siinä missä kalashnikoviin tarttuminenkin, Saarinen sanoo.
– Aikuisten kotiuttamiset saattavat osaltaan alentaa kynnystä vierastaistelijaksi lähtemiselle jatkossa. Ja se saattaa myös korottaa painetta jihadistiryhmiin liittyneiden aikuisten kotiuttamiseksi jatkossa. Tätä olisi tarpeellista välttää kaikin mahdollisin keinoin, hän sanoo.
Olen sitä mieltä, että Suomen ei olisi pitänyt aktiivisesti kotiuttaa konfliktialueelle vapaaehtoisesti matkanneita, terroristiryhmien toimintaan osallistuneita aikuisia.
Eikä sen pitäisi tehdä näin jatkossakaan, mikäli se on vältettävissä. 2/X
— Juha Saarinen (@JP_Saarinen) December 20, 2020
